C'mon Baby Light my Flowers

Myönnetään, tämä ei ole ihan uusi juttu. Tein nimittäin ensimmäiseni jo vuosi sitten, ja sen varmaan joku vielä muistaa. Silloisen köynnöksen kukat jäivät Lontooseen, joten nyt tein uudet. Tällä kertaa taittelin kukat vanhan kirjan sivuista, ja tykkään lopputuloksesta vielä enemmän kuin viimeeksi. Jos tahdot kokeilla, tämä ohje auttoi minua taittelussa. Aluksi voi olla hankala hamottaa, mutta sitten kun sen oppii, se menee ihan itsestään.

Joulukoristelut on nyt siis aloitettu. Tämä taitaa tosin jäädä paikalleen joulun jälkeenkin.

--- --- ---

I admit, this ain't a new thing. I made my first one a year ago. I left those flowers in London, so I made new ones now, this time from old book pages. And I love this even more than the first edition. If you want to try, this tutorial helped me when making the lilies. It may seem confusing at first, but when you learn it, your hands start to do it themselves.

Hence, I've started the holiday decorations now. This one might be staying at it's place though, even after Christmas.

Kuvallisia muistoja // Pictorial Memories

Kuvakirja on tehty samalla tavalla kuin edellinen kirjanen.

Se sisältää noin kolmekymmentä minulle tärkeää,

elämästäni jollain tavalla kertovaa kuvaa.

Eivät ne varmaan kenellekään muulle mitään sano,

mutta minulle puhuvat kovinkin äänekkäästi.

--- --- ---

This picture book is made the same way as the previous one.

It hold approx. thirty pictures that are important to me

and tell something about my life.

Well, probably to no-one else,

but for me they speak quite loudly

PS. In case of you were wondering,

the Finnish text on the front says

"Memories and nice things,

a picture book about my life".

Merkintöjä // Notes

Camp Indie - verkkokurssi on vihdoin alkanut, ja ensimmäisenä projektina oli vanhasta kirjasta tehty muistikirja. Innostuin ideasta kovasti, vaikka lopulta toteutinkin omani hieman versioituna.

--- --- ---

Camp Indie - online class has finally started, and the project #1 was a notebook made of an old book. I got so excited about the idea, but eventually made mine in a little different way.

Valitsin kansiksi vanhan kasvikirjan, jonka ostin joskus kirpputorilta. Kirjan sivuille olen nimittäin keksinyt käyttötarkoituksen jo aiemmin, ja olin iloinen, kun kannetkaan eivät nyt menneet hukkaan. Muistikirjan sivut päädyin tekemään postikorteista. Minä nimittäin pidän niistä, ja jotenkin niitä aina kertyy kasoiksi asti. Osa on ilmaiskortteja, osa ostettuja. Sujautin joukkoon myös muutaman postin tuoman valmiiksi kirjoitetun, koska pidin niiden kuvista. Ajatus satunnaisista viesteistä siellä täällä saa minut hymyilemään.

--- --- ---

I chose an old botany book as covers. I've bought it from a flea market and already know what to do with the pages. This way the covers didn't end up as trash, and that made me happy. I decided to make the pages of post cards. I like them a lot, and that's why I have many of them in my drawer. Some of them are free ads, some of them I've bought. I also used some already written cards sent to me just cause I loved the pictures. And the idea of a random note from a friend along my notebook pages makes me smile.

Koska emme omista rei'ittäjää, tein korttipinoon ja selkämykseen reiät poralla. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kortit oli pujotettava neulan avulla nauhaan yksitellen. Ei niitä onneksi niin paljoa ollut, että olisi alkanut ketuttaa. Kun kaikki kortit olivat nauhassa, pujotin nauhan päät rei'istä selkämyksen ulkosyrjälle ja sidoin umpparin kautta rusetille.

--- --- ---

We don't have a hole buncher, so I made the holes to the cards and the covers with my drill. That meant I had to thread each card, one at a time, with a needle onto the ribbons. Luckily there weren't that many cards this would have pissed me off. When all the cards were in the ribbon, I put ribbons through the holes of the back and tied knots, then bows, on the outer side.

Mietin pitkään, miten asettelisin kortit. Jos olisin pinonnut ne normaalisti pinoon, olisi kirjoitustilaa tullut vain vasemman sivun puolelle. Kirjoitan kuitenkin paljon mieluummin oikealle. Jos taas olisin pinonnut kortit niin, että takapuolet olisivat oikean käden puolella, olisin kirjan avatessani nähnyt vain tylsiä kirjoitussivuja enkä yhtään kuvaa. Lopulta päädyin asettelemaan kortit niin, että kuva- ja tekstisivut osuvat vastakkain. Siis niin, että joka toinen aukeama on pelkkiä kuvia, joka toinen pelkkiä taustoja. Tähän ratkaisuun olen tyytyväinen.

--- --- ---

I spent a lot of time thinking how to pile the cards. If I had made a normal pile with pictures on top, all the writing space on the back of the cards would have been on the left hand's side. I rather write on the right side, but if I've turned the pile other way round, I would have seen only the ugly backsides when opening the book, no pictures anywhere. Eventually I ended up arranging the cards so that there were pictures and backsides against each other. That is to say I now have every other spread pictures and every other writing space. I have to say I'm happy with that.

Rakastan tätä kirjasta.

Nyt vain kynä käteen ja sisällöntuotannon kimppuun.

--- --- ---

I love this notebook.

Now I just have to grab a pen and start filling it.

Sankaritar // Heroine

Luen tällä hetkellä Keri Smithin kirjoittamaa kirjaa Living Out Loud: Activities to Fuel a Creative Life. Kirjassa on harjoitus, jossa itsestä kuvitellaan supersankari. Se innosti minua tekemään uuden sivun kuvapäiväkirjaan. Alla kuva, klikkaa se isommaksi niin näet paremmin. Kuvassa syön hattaraa Linnanmäellä kesällä 2006. Hattara tahmasi mekon ja kuvaaja ikuisti edustavimman ilmeeni. Seurana A Softer World-sarjakuva, jonka aion liimata viereiselle sivulle heti kun seuraavan kerran tapaan tulostimen.

--- --- ---

At the moment I'm reading a book called Living Out Loud: Activities to Fuel a Creative Life written by Keri Smith. In the book there is an exercise where you think yourself as a superhero. That made me to make a new page to my art journal. There's a picture below, click it to see it bigger. In the picture I eat cotton candy at an amusement park. The cotton candy made my dress sticky and the photographer captured my prettiest expression. Accompanied there is A Softer World -comic I'm going to glue on to the page beside as soon as I'll find a printer I can use.

Sisällä, osa 2

Klikkaa niin saat suuremmiksi.
Seuraavaksi luvassa:
Jotain ihan muuta!

--- --- ---

Inside, part 2

Click the pictures to make them bigger.
Coming up next:
Something totally different!

Sisällä, osa 1

Kolme tällä viikolla tehtyä sivua, huomasin vasta nyt, kuinka paljon ne muistuttavat toisiaan. Mutta mitäpä siitä, ovat silti itsenäisiä teoksia myös.

Klikkaamalla kuvat saa isommaksi.
Huomenna vielä vähän lisää.

--- --- ---

Inside, part 1

Three pages I've made this week. I didn't realize until now how much they remind each other. But that's allright, they still are independent works as well.

Click the pictures to make them larger.
A few more coming tomorrow.

Kansijuttu

1.

2.

3.

4.

Kuvapäiväkirjan lähtökohdasta ei ikävä kyllä ole kuvaa, mutta kansi oli mustaa selkämystä lukuunottamatta harmaasävyinen ja kissanpentukuvioinen. Siinä oli myös etukannen yli vedettävä musta kuminauha. Olen aina inhonnut kuminauhamuistikirjoja, vaikken sitä perustella osaakaan. Harkitsin ensin liimavani kissoille tekoviikset, mutta se ei oikein tuntunut riittävältä. Niinpä päällystin sitten saman tien koko kirjasen.

Kangas on alunperin IKEAsta ostettua ja tyynynpäällisistä yli jäänyttä. Levitin kanteen askarteluliimaa ja vedin kankaan päälle (1.). Selkämystä en vaivautunut fiksaamaan, se kun oli jo siisti. Sitä paitsi selkämyksen päällystäminen aiheuttaa aina kummallista kupruilua ja ryppyilyä sitten kun kirjan avaa. Etukannessa (2.) koristeita on hieman enemmän kuin takakannessa (3.), sillä kirjoitan lähtökohtaisesti aukeaman oikealla sivulle, ja napit tekisivät alustasta epätasaisen.

Kuten kulmista (1.) näkyy, työn jälki ei ole maailman siisteintä. Innostuin ja toteutin ideani nopeasti, enkä jaksanut kaivaa esiin edes teräviä saksia, vaan natkuttelin tylsillä menemään. Sisäkannet ovat sotkuiset ja rumat, onneksi niitä ei tarvitse katsella. Etusivu (4.) tosin muistuttaa siitä, ettei homman ole tarkoituskaan olla liian vakavaa. Sotku on jees, sitä kun on kuitenkin kaikkialla. (Paitsi tällä hetkellä täällä, kiitos kahden päivän siivousputken.)

Sisäsivuja luvassa huomenna!

--- --- ---

The Cover Story

Unfortunately I didn't take a picture of the notebook before covering it, but it was grey and had kittens in it. First I thought I could just glue fake moustaches to the kittens, but that didn't meet the case. So I covered the whole book.

The fabric is originally bought from IKEA and is leftovers from cushions. I put some glue to the covered and pulled the fabric over it (1.) There are more decorations on the front cover (2.) than the back cover (3.) I usually write on the right page, and buttons on the back cover would make it more difficult.

The quality of the work isn't the best possible, but as the first page reminds, it's not too serious. I got exited so I didn't plan, just created. There's mess everywhere anyway, so why to make a problem of it. (Well, at the moment this apartment is a mess free zone, as I've cleaned for two days.)

Going inside the book tomorrow!

Kuvataidemerkintöjä

Minä innostun helposti uusista asioista. Aloitan koko ajan uusia projekteja, joista lopulta lopetan vain osan. Omistan kymmenittäin eri asioille pyhitettyjä muistikirjoja, joista jokaisesta loppuu juttu kymmenennen sivun jälkeen. Sellainen minä olen, innostuva touhottaja.

Uusin asia, josta olen innostunut, on kuvapäiväkirjailu (englanniksi art journaling). Kyse on siis siitä, että päivän/viikon tapahtumat talletetaan päiväkirjaan vapaalla tekniikalla fiiliksen mukaan, esimerkiksi maalamalla, kollaaseilla tai runoilemalla. Perinteisestä päiväkirjasta sen erottaa "tekemisen vapaus" - mieleen jääneestä yksittäisestä tapahtumasta voi tehdä sivukaupalla taidetta ihan vain itseään varten, eikä tapahtumien tarvitse olla missään järjestyksessä.

Minä en osaa pitää johdonmukaista päiväkirjaa. Minä en myöskään osaa piirtää enkä maalata kuvia, joista erottaa mitä ne esittävät. Skräppäämisestä en ole koskaan innostunut, se on jotenkin liian pikkutarkkaa ja kaunisteltua puuhaa. Tuotokset ovat aina sieviä, minä taas saan aikaan vain sotkuisella tavalla kaunista. Mutta kirjoittaa minä osaan, yksittäisiä lauseita ja irrallisia tarinoita. Myös kollaaseja rakastan. Leikkaan lehdistä kauniit kuvat talteen, mutta tähän asti olen säilönyt niitä laatikoihin, kun en ole keksinyt, mitä niillä tekisin. Nyt selvisi sekin. Aion kuvapäiväkirjailla kaiken inspiroivan materiaalin kanssa lähitulevaisuudessa, niin kauan kuin innostusta riittää. Toivottavasti pidempään, sillä olisi sääli päästää hienoa, itse päällystettyä päiväkirjaa pölyttymään. Kyllä, tällekin piti aloittaa uusi muistikirja.

Tämä oli pohjustus aiheelle, kuvia henkilökohtaisesta projektistani tulee myöhemmin. Siitä odotellessa kannattaa tutustua oheisiin linkkeihin, mikäli aihe herätti tiedontarpeen.

How to create and keep an art journal
Journaling Arts and Art Journaling (Free ebooks on this page!)
iHanna's blog - You are an artist
Hannastiina's art & crafts

--- --- ---

I art you

I constantly get inspired of new things. I often start new projects, and only finish a few of them. I own plenty of notebooks dedicated to different projects, and most of them have 10 used pages in maximum. That's what I am, an enthusiastic that easily gets carried away.

My newest love is art journaling. The point of it is to decument your life with a free technique according to your feelings. It can be drawing, painting, writing a poem or making a collage, whatever you want. It's a bit more "free" than writing a traditional journal. The point isn't make entries of all the things happening in your life. You can make pages of art just about some little happening in your life. And the entries usually aren't in any order.

I can't keep a coherent journal. I can't draw or paint things that could be recognised. I don't like scrapbooking, it seems to be too detailed and having too many rules. All the things made with it are so neat and beautiful. I only can create beautiful in a messy way. I love writing though, separate sentences and little stories. And I love making collages. I always clip out beautiful pictures from magazines I read, but so far I haven't known what to do with them. Now I know, I'm planning to art journal a lot as long as I feel like it. Hopefully quite long, cause it would be a shame to leave a beautiful journal coated by me just to collect dust. Oh yes, I had to have a book dedicated to this project too.

This was just an intro, pictures about my personal project are coming later. If you got interested about the topic, make sure to check out the links above!

K niin kuin kollaasi

Kollaasi on tehty valokuvailmaisun kurssilla, ja kaikki sen kuvamateriaali on itse tuottamaani. Inspiraation sain vanhoista aakkosjulisteita. Koska työ on nimenomaan henkilökohtaisesta näkökulmasta tehty, yritin valita joka kirjaimelle asian, josta ihan oikeasti pidän. Englanninkielinen siitä tuli siksi, että suomalaisten sanojen keksiminen vierasperäisiin kirjaimiin kävi liian raastavaksi. Olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen, päätyy seinälle heti kun keksin jonkin fiksun ripustussystemin.

Pahvin hain taiteilijatarvikekaupasta, napit ovat omasta nappilootasta ja nauhat ompelupuodista. Paperitarvikket, kuten valkoiset pahvikirjaimet, leimasimet ja leimattujen tekstien pohjapaperi ovat askartelukaupasta. Otsikon kirjaimet ovat Alfapet-palikoita, askartelulaatikon kirjainvalikoima loppui kesken, niin pihistinpä sitten muutaman pelihyllyssä olevasta kappaleesta. Ei sitä varmaan kukaan huomaa.

--- --- ---

C is for Collage

This collage is made at my photographing course, and all the pictures are taken by me. It was inspired of old alphabet posters. Because the viewpoint was personal, I tried to choose things I really like. And I made it in English, cause it was so much easier that way. In Finnish we don't have that many words beginning with for example c, d, g, x, y, w and z. I'm happy with the result and the collage will end up to the wall right after I come up with an easy way to hang it.

I bought the cardboard from an art supply shop, ribbons are from draper's and buttons from my own collection. White cardboard letters, stamps and paper used as a background for stamped texts are from craft store. Letters of the title are from a game called Alfapet, a Swedish version of Scrabble. I had some old ones for crafting, but cause I ran out of them I stole couple from our own game. I guess no-one will notice anyway.

Valoilmiö

Salainen liljaprojekti on nyt valmis, ja valaisee huoneeni vaatekomeronurkkaa. Ja samalla mieltä, sillä eilen alkoi ahdistaa, kun huomasin, että töistä lähtiessä on jo pimeää.

Idean pihistin selatessani kirjakaupassa jotain askartelukirjaa. Taittelin 20 liljaa, ostin valosarjan ja yhdistin nämä kaksi keskenään. Jokaisen lijan "huippuun" on tehty saksilla pieni reikä ja pitävyys varmistettu teipillä. Ja sitten koko komeus vain taiteiltu ovenkarmiin, taas teipillä avustaen.


Valo on oikeasti pehmeämi ja keltaisempi kuin miltä kuvissa näyttää. Sellainen juuri sopivan hämyisä. Tekee tästä huoneesta heti ystävällisemmän ja viihtyisämmän.

Kukkatarha

Vuosi sitten äitini opetti minut taittelemaan origami-linnun. Sellaisen, joka puhujasta riippuen on joko joutsen tai kurki (vaikka itse puhunkin yleensä vain linnusta). Nykyisin osaan taitella linnun vaikka silmät kiinni, ja teen sellaisia lähes joka päivä. Esimerkiksi vakuutusyhtiössä tai apteekissa jonottaessa vuoronumero vaihtaa usein muotoa, samoin käy laskulle ravintolassa. Pienin, jonka saan aikaan, on teepussin narun päässä olevasta lirpakkeesta, ja olenkin taitellut näteistä papereista esim. korvakorulintuja. Mitään muuta origamijuttua en sitten osannutkaan tehdä.


Mutta tänään opettelin. Nyt osaan tehdä myös liljan. Onnistuin vasta kuudennella kerralla, joten kärsivällisyyttä opettelu vaati. Googletin ohjeita, ja kokeilin vuorotellen erilaisia. Sellaista, jossa on pelkät kuvat, toista kuvilla ja tekstillä. Kahdenlaisia videoita - selostuksella ja ilman. Loppuun asti pääsin vasta tämän ohjeen kanssa. Sitä pystyy varmasti seuraamaan myös englanninkielistä tekstiä lukematta, kunhan muistaa, että monen kuvan ryhmät on seurattava myötäpäivään aloittaen ylävasemmalta. Tekstin ja kuvien yhdistelmä oli juuri sopivan informatiivinen ja selkeä. Muutenkin blogi vaikutti kiinnostavalta, lisäsin heti suosikkeihin.

Taittelin valkoisesta kierrätyskirjepaperista, muutakaan ei ollut. Se sopi tarkoitukseen ihan hyvin, vaikka kaksivärisen paperin kanssa jotkin vaiheet olisivat varmaan tuntuneet helpommilta. Taitokset eivät sinänsä ole vaikeita, niitä vain on niin monta, että helposti hengästyy. Kun lopulta onnistuin, taittelin saman tien neljä lisää, että osaisin vielä huomennakin. Minulla nimittäin on salainen sisustussuunnitelma, johon tarvitaan melko monta liljaa. En aio kuitenkaan paljastaa enempää ennen kuin näen, toimiiko idea käytännössä. Tai saanko itse projektiani koskaan loppuun saakka.

"Somebody's gotta shine in colours and it could be me"

Häpeämätöntä mainostusta

Leikkaa, liimaa, leimaa, rei'itä, kirjoita.


Pohjana Tiimarin eriväriset korttipohjat, värilliset paperit ovat kaikki alunperin origamipapereita, ja myös Tiimarista. Nimi painettu joka korttiin erikseen askartelukaupan leimasimilla, ja osoitteet sitten kirjoitettu mustalla tussilla alle. Koristeina nappeja, nauhoja ja paperinpalasia, kaikki omista varastoista löytyneitä jämiä.



Kun kyllästyin liimailuun, kehitin myös yksinkertaisempia malleja. Kaikki ovat joka tapauksessa erilaisia, en suuremmin suunnitellut, leikkelin ja liimailin vaan menemään.

Koulutytön selviytymiskeino

Huomenna on taas aika mennä kouluun. Vaikka pidänkin alastani ja opinnoistani, en silti kilju riemusta, koska kesäloma on ohi. Se sujahti hetkessä, enkä ole valmis toivottamaan syksyä vielä tervetulleeksi. Näin käy joka vuosi, mutta tällä kertaa olen aiempaa paremmin varautunut. Yleensä menen ekana päivänä kouluun ilman tarvikkeita, ja kaivelen sitten edellisenä keväänä viimeeksi käytetyn koululaukun pohjalta kynänpätkää ja ruttuista paperinpalaa. Huomenna niin ei pääse käymään.

Punavalkoinen kynä on Tiimarista, katkaisin pitkän kynän ja teroitin sitten pätkän sopivaksi. Toisessa koukussa riippuva teroitin löytyi penaalin pohjalta ja palloketjuun ripustettu kumi kynäpurkista. En tiedä muista, mutta minusta epämukavat asiat tuntuvat aina vähän helpommilta, kun on hauskat asusteet. Vaikken odotakaan kouluun menoa, nämä otan käyttöön mielelläni.

Minulla on ongelmia kalentereiden ja muistikirjojen kanssa. Kalentereita en koskaan muista täyttää, ja muistikirjoissani asiat taas ovat totaalisessa epäjärjestyksessä. Jos kirjasia on kaksi, en osaa päättää, kumman pakkaisin kassiin, enkä sitten ota kumpaakaan. Ja sitten kun kirjoitusalustaa kaipaa, sitä ei ole. Niinpä päätin yhdistää voimat, ja askartelin yhdistetyn muistikirja-kalenterijutun.


Pohjana käytin Akateemisesta ostettua, mustakantista ja viivoitettua muistikirjaa. Ensin rajasin sivut erivärisillä värikynillä, lähinnä siksi, että kaipasin ihanan värisille kynilleni jotakin käyttöä. Tämän jälkeen seurasi raivokas lehtienleikkausoperaatio, kun saksin vanhoista aikakauslehdistä mielestäni kivat kuvat ja tekstinpätkät.

Jokaiselle päivälle on oma sivunsa. Sen lisäksi jokaista viikkoa kohti on yksi ekstrapäivä. Jokaiselle kuukaudelle on oma etusivu. Tämä systeemi kattaa siis loppuvuoden, syyskuun alusta joulukuun loppuun. Sen jälkeen teen uuden tai sit vaan siirryn takas normaaleihin kalentereihin. Saa nähdä. Joka aukeamalla on vähintään yksi kuva tai tekstinpätkä, yleensä useampikin.
Olen aina tykännyt leikekirjoista ja lehtileikkeistä. Tykkään liittää niitä muistikirjoihin ja liimailla ympäriinsä. Tämäntyyppinen kalenteri jättää tilaa muistiinpanoille ja luovuudelle. Se on myös iloisempi ja persoonallisempi kuin massatuotetut. Muutenkin kahden muistiinpanotavan yhdistäminen on kätevää, varsinkin jos on kynä ja paperi-ihmisiä, mutta yrittää kantaa mukanaan mahdollisismman vähän tavaraa. Olen siis tyytyväinen. Vihko valmistui jo puolitoista viikkoa sitten, ja siitä asti olen odottanut syyskuuta. Taas yksi syy iloita koulun alkamisesta.