Astia-askartelua // Crafting with Dishes

Kolmikerroksinen kakkuteline on koottu kahdesta jalallisesta lasista ja kolmesta erikokoisesta lautasesta. Väleissä on kaksikomponenttisuperpikaliimaa, joten rakennelma on kestävä ja vakaa. Kaikki astiat löydetty Turun Ekotorilta. Epäilen, että kassatäti pitää mua vähintäänkin outona, kun käyn siellä viikon välein, valitsen puoli tuntia ja poistun sitten mukanani kassillinen eriparisia astioita. Jos jotakin on myynnissä monta kappaletta, en vahingossakaan ota kuin yhden. Mahtavat siellä miettiä, millainen astiasto minulla oikein on.

Minulla ei ole ikinä ollut tällaista tarjoiluastiaa, enkä ole vielä koskaan törmännyt kaupan versioon, johon olisin ihastunut. Tämä sen sijaan on kaikessa eriparisuudessaan ja mauttomassa kultakoristuksessaan täydellinen. Seuraavaksi pitää leipoa telineeseen täytettä.

--- --- ---

This triple-decker cake stand is made of two glasses and three plates in different sizes. There's two component super glue in between every part, so the wholeness is strong and solid. All the dishes are bought from the local recycling center. I have doubts the cashier of the place has to thik I'm weird, as I go there once a week and buy a pile of mismatching dishes. She must be wondering what kind of set I have at home.

I have never had a stand like this before, and have never met a ready-made one I would have loved. But this one, with it's mismatching parts and cheesy golden decorations is perfect for me. Next I just need to bake something to put on it.

Toinen erä // Batch two

Tykkäsin kuppityynyn tekemisestä sen verran, että piti tehdä muutama lisää. Yritän kaupata niitä muille neulojaan hukkaaville, sillä itselle riittää yksi kupponen. Kupit löytyivät kaikki Turun Ekotorilta, tuolta hylättyjen tavaroiden hautausmaalta. Kahvikuppifanin sormet alkoivat syyhytä, ja oli kauheaa joutua jättämään niin monta hienoa sinne. Varsinkin, kun saa pilkkahintaan (20-50 senttiä kappale) Muut materiaalit ovat Emmauksen Aurinkotehtaalta: sekalaisia tilkkuja ja tyynyjen täytteiksi rumia, neulottuja pannunlappuja.

--- --- ---

I liked making the pincushion cup so much I made a few more. Going to try to sell these to people who also lose their pins and needles, as one is enough for me. I bought all the cups from a local recycling center and the other materials (fabric scraps and some very ugly knitted kettleholders to use for filling the cushions) from a charity shop. The cups were so very cheap, only 20-50 cent per piece. It was hard to leave the rest of them there, as I love coffee cups.

Kahvitauko

Minä hukkaan aina kaikki neulat ja nuppineulat. Siis aina ja kaikki. Kun asuin vielä solussa, hukkasin myös kämppikseni nuppineulat. Ihan vain käyttämällä niitä. Maailmassani ne ovat minusta riippumattomista syistä kertakäyttötavaraa. En tiedä mihin ne menevät, mutta takaisin ne eivät kyllä ikinä tule.

Tuli tässä hiljattain mieleen, että ehkäpä se johtuu siitä, ettei minulla ole neulatyynyä. Tai periaatteessa kai on, mutta jos en tiedä sen sijaintia, ei siitä ole mitään käytännön hyötyä. Kun tänään sitten katselin jeesuskirpputorin kahvikuppirivistöjä, muistin viime syksynä Govent Gardenissa ihailemani neulakupit. Yksinkertaista ja kaunista samalla kertaa.

Pelastin siis kirppikseltä melkein rikkinäisen kahvikupin. Se oli kaunein ja selvästi yksinäinen, eikä säröisyys tässä puuhassa haittaa. Ei ollut vanua, ja koitin kerrankin tehdä jotain kokonaan kierrätetystä, joten tungin tilkusta tehdyn nyytin sisään jämäksi jäänyttä kangassilppua ja kirppiksen ompelutarvikekorista haalitun neuleentapaisen palasen. Ompelin kulmat yhteen ja muotoilin nyytin sopivaksi. Huljautin kuppiparan sisäpinnalle liimaa, asettelin tyynyn kuppiin ja ihailin sitä hetken. Sitten neulat paikalleen, ja voilá - vaikutuksesta neulojen hävikkiin pitkällä tähtäimellä ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta lupaavalta vaikuttaa.

--- --- ---

Coffee Break

I always lose all my pins and needles. When I lived in a shared flat I also lost my flatmate's ones. Usually they just disappear while I'm using them. I have no idea where they go, but they never come back once they're got lost once.

Recently I've started to think this might happen cause I have no pincushion. Or theoretically I do, but cause I have no idea where it is, it doesn't help. Today, when I was watching old coffee cups at a charity shop I remembered the cup-cushions I was admiring at Govent Garden last autumn. They were simple and beautiful at the same time.

So, I rescued an almost broken teacup from the store. It was the most beautiful and obviously lonely, and the cracks doesn't matter in this DIY. I didn't have any wadding and I wanted to use only recycled materials for once, so I just put some fabric inside of that cushion made out of scrap. When I had sewn up the corners I put some glue on the inner surface of the cup and placed the cushion on it's place. Then add the needles and - that's it. I have no idea how this fill affect on the loss of needles in the long run, but the situation looks promising at the moment.