Neuleita ja pullaa

Tänä talvena olen tullut siihen tulokseen, että neulekerhossa käyminen ja mukavien ihmisten kanssa neulominen lisää elämänlaatua. Ja kun sitten muutin uuteen kaupunkiin, syntyi elämääni neulekerhotyhjiö. Onnekseni turkulainen ystäväni muutti samoihin aikoihin Helsinkiin.Yhdessä Riikan kanssa päätimme siis perustaa uuteen kotikaupunkiimme sisarkerhon.

Neulekerho Nella (nimi yhdistetty sanoista neuleita ja pullaa) kokoontuu ensimmäistä kertaa ensi viikon torstaina 14.4. Helsingin Hakaniemessä. Lisätietoja löytyy Nellan blogista ja Facebook-sivulta.

Tuu mukaan ja kutsu kaverisikin! Olisi kiva samalla tavata blogin helsinkiläisiä lukijoita :)

--- --- ---

Only in Finnish this time, as these are just news of our local knitting club.

Kutsu // An Invitation

Huomenna sunnuntaina Ikomissa tapahtuu paljon. Huimien blogibileiden aikana luvassa ainakin seuraavaa:

- uusi ulkoasu

- yhteensä 8 postausta (joka toinen tunti klo 8 lähtien)

- koristeita

- herkkuja

- lahjoja (arvonta)

- juhlavaatteet

- vieraskirja

- paljastuksia kirjoittajasta

Pukukoodi vapaa, lahjoja ei tarvitse tuoda.

"Tule sellaisena kuin olet tai älä tule ollenkaan".

Tärkeintä on juhlamieli, sitä älä unohda kotiin!

Nähdään huomenna!

--- --- ---

Tomorrow, on Sunday, it's gonna happen a lot here in Ikomi. The rad blog party is going to include at least:

- a new layout

- 8 posts in total (every second hour after 8 am)

- decorations

- sweet treats

- gifts (a giveaway)

- party wear

- guest book

- revelations about the writer

No dress code, no need to bring gifts.

"Come as you are or don't come at all"

But don't forget your festal mood, that's the most important thing.

See you tomorrow!

Ideoita ja kysymyksiä // Ideas and Questions

Vähän aikaa sitten joku ihmetteli kommenttiboksissa, mistä kaikki ideani oikein pulppuavat. No, niitä löytyy vähän kaikkialta ja syntyy mitä kummallisimmissa olosuhteissa. Osa syntyy ohjeita ja kirjoja lukemalla tai muiden blogeja selaamalla. Osa lähtee liikkeelle väristä, materiaalista tai esineestä, jonka tahtoisin jotenkin kierrättää. Osa pulpahtaa mystisesti alitajunnan syövereistä kun sitä vähiten odotan. Joka tapauksella aktiivisella havainnoinnilla ja ihmettelyllä on valtava merkitys. Sillä, että pitää silmät ja korvat auki.

Kun olin lapsi, minulle opetettiin kotona, ettei kenenkään töitä tule kopioida, mutta että ideat ovat vapaata riistaa. Kukaan ei omista ideaa, vaan sen voi jokainen käyttää uudestaan omalla tavallaan. Tähän uskon vieläkin. Maailma on joka tapauksessa käytettyjä ideoita täynnä, ja joku muu on luultavasti tehnyt jo saman jossain muualla. Jos sitä alkaa miettiä, ei saa mitään aikaan. Siksi tulee tuottaa oma versionsa hienoista ideoista ja antaa aina kunnia alkuperäisen tekijälle, jos sellainen on tiedossa. Kun jotain tekee omalla tavallaan, se ei ole enää alkuperäisen kopio.

Viime aikoina olen alkanut miettiä, mihin suuntaan haluan blogia viedä, ja millaisia erilaisia postauksiavoisin tänne tuottaa. Siis perinteisten "tein sitä ja tätä" - juttujen lisäksi, sillä joskus tuntuu, että toistan aina samaa kaavaa. Ja nyt päätinkin, että teen aina silloin tällöin inspiraatiokatsauksen. Sellaisen, johon listaan ihania asioita, jotka minua sillä hetkellä innostavat. Ne voivat olla käsitöitä, valokuvia, kirjoja tai mitä vain. Ihan vain esimerkiksi siitä, mistä niitä ideoita oikein syntyy.

Onko sinulla ideoita siitä, millaisia juttuja haluaisit täällä lukea? Mistä pidät ja mistä et? Kaipaatko jotain tiettyä? Vai onko kaikki tällaisenaan täydellistä, ja pitäisi vain tajuta olla muuttamatta? Kerro, puhu, ääntele - mielipiteelläsi on minulle merkitystä.

Kiitos!

--- --- ---

Some time ago somebody asked in the comment box where I get all my ideas. Well, it's hard to say - they come from everywhere and anytime. Sometimes I get them when I read books or blogs. Sometimes it starts with a material, a color or an item I want to reuse. And some of them just pop up when I least expect and usually I have no idea where or why they came to my mind. Anyway, exploring and observing the world have a huge importance. You know, keeping your eyes and ears open.

When I was a kid I was taught one should never copy other's work, but ideas are free. Nobody owns ideas, you can always reuse them in your own way. And that's something I still believe in. World is full of used ideas, and it's very likely someone has already done that somewhere. If you start to think that, you can do nothing anymore. That's why you should make your own version of cool ideas and always credit the original if only you know who made it. If you do something in your own way, it's not a copy.

Lately I've been thinking where I want to take this blog. I feel it would be nice to do something else as well that just those "I made this and that" -posts. So I decided I'm going to do an inspiration post once in a while. Filled with lovely things that inspire and cheer me at that moment. They can be handmade, photographs, colors...whatever. Just to show where the ideas may come from.

Do you have any ideas what kind of posts you would like to read in my blog? What do you like and dislike? Do you miss something exactly? Or is the blog perfect and should be continued the same way? Please tell me, your opinion means a lot.

Also, I got almost all of my comments in Finnish. Is there anyone out there who reads this blog in English? If yes, please say hello, so I know you're there. And I would appreciate if you told me is it hard in your opinion to read a blog written in two languages? Do you think I should have separate blogs for English and Finnish?

Thank you so much!

Kolme vielä

Osana sosiologista koettani (ja kyllä, hyvät ystävät, me kaikki tiedämme, että oikeasti tämä on vain säälittävä tekosyy, lakatkaa pilkkaamasta!) Ikomi löytyy nyt Facebookista. Klikkaa itsesi faniksi. Ja käytä kaikki käännytyslahjasi, että saisimme 25 lukijaa täyteen. Silloin nimittäin vähän pamahtaa ja luvassa on arvonta.

--- --- ---

Three more to go

As a part of my sociological study (dear friends, we all know this is a pathetic excuse so stop mocking me please!) Ikomi in now on Facebook. So feel free to click yourself as a fan. And use all your sweet talking skills to get someone to follow so we could get 25 followers at Blogger. I promise there's gonna be a bang then. And a giveaway.

Kiitos / Thank you

Sain Jokkemaasta tunnustuksen, kiitos kaunis. Ilahdutti ja hymyilytti. Kehotettiin antamaan eteenpäin seitsemälle blogille, tässä minun valintani. Kaikki jollakin tapaa kauniita ja hienoja, tai sitten vain hykerryttävän hauskoja. Puhdasta nerokkuutta eri muodoissa.

A Beautiful Mess
pen.ny
PASKA NEULE
I collect shopping lists
Hupsistarallaa
Kotihousut // Home Couture
Missed Connections

I got a blog award from Jokke, it made me happy and smiley. I was encouraged to pass it for seven bloggers, and my choices are listed above. All of these are beautiful and great, some of them extremely funny. Pure brilliance in different forms.

MOO

Kun Etsyn kautta tuli tarjous Moon käyntikorteista, oli ihan pakko kokeilla. Olin harkinnut kokeilupakkausta ennekin, mutten silloin saanut aikaiseksi. Kolmen ja puolen euron postikuluilla sai 50 ilmaista korttia omilla kuvilla (tai piirustuksilla, maalauksilla jne.), eri kuvan voi ladata vaikka joka korttiin. Ilmaiskorteissa on alhaalla tuo valkoinen mainospalkki, maksamalla siitäkin olisi päässyt eroon. Sama paketti ilman mainoksia olisi maksanut noin kympin+postikulut, mutta halusin ensin testata pienemmällä panoksella.

Kaikki korteissa olevat kuvat ovat itse otettuja, monet täältä tuttuja. Takapuolella on ylälaidassa kapea kuva ja yhteystiedot, ei mitään mainoksia. Takapuolen ulkoasussa on monia vaihtoehtoja, muutenkin pääsee itse säätämään aika paljon. Kuvat eivät oikeasti ole noin rakeisia, kiiltävä pöytä saa mattapintaisen kortin näyttämään kummalta. Olisi niitä kiiltävämpinäkin saanut, mutta minä halusin valita 100% kierrätetystä paperista tehdyn vaihtoehdon.

Jos kaipaa käyntikortteja, suosittelen lämpimästi tätä firmaa. Kortit oli helppo tehdä, mielestäni ne ovat kohtuuhintaisia ja prosessin etenemisestä lähetettiin ystävällisiä sähköpostiviestejä. Myös muunneltavuus on mielestäni mahtavaa. Tuotteita on muitakin, esim. minikäyntikortteja, tarroja ja kutsukortteja. Paketin mukana tulleessa mainoksessa kerrottiin, että firma valmistaa samalla periaatteella myös postikortteja. Arvatkaa vaan, iskikö hillitön kokeilunhimo...

--- --- ---

When I got an offer of Moo business cards via Etsy I just had to have a try. With 3.50€ of shipping costs I got 50 cards with my own pic and design. It's possible to choose a different picture to every card if wanted. Because this is the (almost) free sample there's that white ad bar in the bottom, with paying a bit more you can get rid of that too. A pack of 50 cards would have cost approximately 10€ + shipping costs without the ad.

All the pictures I used are taken by me, most of them are seen here before. On the backside there's a narrow picture bar and contact information. There were many different designs where to choose from when making the backside. In real life the pics aren't that grainy, the shiny surface of the table makes them look a bit weird. There were a shiny option as well, but I chose the ones made of 100% recycled materials.

If you need business cards I can warmly recommend this company. It was easy to make the cards, the prices are reasonable and they sent me kind emails to inform me about the progress. The variability is a good thing too in my opinion. There are other products too, e.g. minicards, invitations and stickers. With my package I got an ad that told they also make postcards with the same system. Do I even have to say I want to order them so badly at the moment?

Suuria uutisia!

Koko viikon olen ahkerasti ladannut kuvia ja kirjoittanut kuvauksia. Miettinyt hintoja ja postituksia. Ja nyt, nyt olen valmis paljastamaan teillekin, mitä olen puuhaillut. Nyt se on nimittäin avattu, ihan oma Etsy-kauppani. Pienihän se on, eikä se varmaan koskaan kovin isoksi kasvakaan, mutta minun maailmassani pieni on kaunista. Samoin ovat värit ja hauskuus, että samoista asioista kiinnostuneet suunnatkoon Ikomin online-myymälään.

Suurten (tai siis pienten ja kauniiden) uutisten kunniaksi lupaan, että viisi ensimmäistä tilaajaa saavat pakenttinsa mukana pienen yllätyslahjan. Kiitosta ja lämpimiä ajatuksia saa se, joka laittaa sanan kiertämään. Tämä voi olla pieni askel yhteiskunnalle, mutta eräälle pienelle kissalle se on valtava loikka. Kiitos! Ja MJAU.

PS. Uusia tuotteita tulossa ensi viikolla, älä missaa!

--- --- ---

Great news!

For a week now I've been uploading photos and writing descriptions. Thought about prizes and shipping. And now it's finally open - an Etsy shop on my own. It's a small one, and probably never grows that big, but in my world small is beautiful. So are colors and fun, so if you are intertested in similar things, plese move to Ikomi's online store.

Beause of the big (or small and beautiful) news I promise that first five purchasers are going to receive a little surprise gift with their purchase. A lot of gratitude and warm thoughts go to persons spreading the word. This may be a small step for the society, but for one small cat is a huge jump. Thank you! And MEOW.

P.S. New products coming in next week, don't you miss it!

Jotain uutta

Työpöydälläni on nyt siistiä. Pieniä kasoja on kyllä alkanut jo huolestuttavasti kertyä laidoille, mutta lupasin pitää tämän kuosissa ainakin kolme päivää. Keskittymällä onnistun. Koska halusin kokeilla jotakin muutakin uutta, järjestin myös ensimmäisen blogiarvontani Muistikirjan puolella. Olisi ihanaa, jos jotakuta teistäkin kiinnostaisi osallistua! Lisää askarteluakin on luvassa pikapuoliin. Aamulla aion porailla valaita.

--- --- ---

Something new

My desk is tidy now, even though I've already started piling stuff in the corners. I have to stay focused though, cause I promised him to keep it clear for at least three days. As I wanted to try other new things as well, I arranged my first giveaway in my Notebook. I'd love to see you participating! And don't you worry, new crafting coming up as well. In the morning I'm gonna drill some whales.

Hetkinen!

Anteeksi vain, mutta nyt ei ole aika bloggailla. Meneillään on operaatio työpöydäksi ristitty muutosprosessi, joka tähtää kokonaisvaltaiseen järjestykseen ja käyttökelpoiseen työtilaan. Ja kun minä alan puuhata jotain tällaista, teenkin sen sitten kunnolla. Olen viimeisen vuorokauden sisään viettänyt ehkä kolmisen tuntia järjestellen nappikokoelmaani värin mukaan pinoihin. Legopalikatkin lajittelisin, jos vain lokerikkoja olisi tarpeeksi. Mutta nyt palaan takaisin olohuoneeseen, se kun näyttää tällä hetkellä olevan pyörremyrskyn jäljiltä.


One Moment!

I'm sorry, but I've got no time to blog right now. I've started a huge cleaning process named as Operation Desk. It's aiming to good order among my craft supplies and a work place that would be easy to use. When I do something like this, I do it properly. Therefore I've been piling my buttons after colors approximately 3 hours now, and would separate Lego bricks as well, if I just had enough boxes with departments. Anyhow, time to get back to the mess!

Päivitys

Ulkomaankomennus on nyt ohi. Muun muassa kolme kiloa askartelutarvikkeita, kuusisataa nappia ja kilon verran simpukankuoria matkalaukussani palasin kotiin. Koska puoliksi puretut laukut aiheuttivat aikamoisen sotkun, en ole vielä päässyt askartelun alkuun. Se kuitenkin siintää lähitulevaisuudessa, kunhan saan raivattua polun työpöydän luo ja järjestettyä siihen vähän työtilaakin. Poikaystäväni kutsuu nurkkaa kissan valtakunnaksi ja ilmeisesti sen kaoottisuus aiheuttaa hänelle harmaantumisoireita. (Minun mielestäni se ei siis ole yhtään kaoottinen, kaikella on tarkka järjestys). Varsinkin silloin, kun valtakunta hautoo laajentumissuunnitelmia ja levittelee helmiä, nappeja ja metalliosia pitkin olohuonetta. Minkäs sille mahtaa, että olen enemmän sohva- kuin pinnatuoli-ihmisiä. Olin kolme kuukautta poissa ja sinä aikana sain ainakin kolme kiukkuista puhelua koska "mä astuin just helmen päälle paikassa, jossa helmen ei olisi kuulunut olla." Ja minä sentään siivosin huoneen, nurkkaa myöten, ennen kun lähdin.

Tavoitteeni on saada tämä blogi vähintään yhtä aktiiviseksi kuin ennen Lontooseen lähtöä. Lisäksi olen kaavaillut homman muuttamista kaksikieliseksi. Jokaisen tekstin perään ilmestyy tästä lähtien vähintään englanninkielinen tiivistelmä, mutta useimmiten toivottavasti kattavampikin käännös. (Paitsi ei tämän, vielä olen joululomalla.) Kannustusta ja innostavia kommentteja otetaan jatkossakin vastaan, kiitos tähänastisesta tuesta! Myös sanan levittäminen on sallittua, uusi vuosi saisi mielellään sisältää myös uusia lukijoita.

Siihen asti, rauhallista ja miellyttävää joulua. Menen nyt syömään joulutorttuja joulukoristellun kynttelikköni (kuvissa) valossa. Kokonaisuus on toteutettu kietomalla metallisen kirppiskynttelikön ympärille värikkäitä helminauhoja, joista osa löytyi materiaalivarastosta ja osa omasta käyttökorunaulakosta. Kaiken kruunaa aiemmin esitelty violetti rusetti. Lähes taideteoksen tasoisen lopputuloksen nimi on Hyvästi hillitty harmonia ja se haistattaa pitkät perinteisille jouluväreille ja -koristeille. Ja siinä sivussa vähän kaikelle muullekin. Kissanhoitajan sanoin: "se on niin kamala että se on jo hieno".

Matkaan!

Lähden huomenna Lontooseen, koska aion suorittaa toisen työharjoitteluni siellä. Minulla on työpaikka ison yliopiston kirjastossa, huone mukavalta kuulostavan tädin nurkissa ja matkalaukullinen tavaraa pakattuna. Reissu kestää kolme kuukautta, kolmetoista viikkoa.


Toivon, ettei tälle blogille sinä aikana käy köpelösti. Päivitystahti varmasti hidastuu, eikä askartelukaan ole mahdollista ihan samoissa määrin. Älkää silti menettäkö toivoanne, koska pidän tästä liikaa, että tahtoisin hylätä areenani kokonaan. Minä palaan vielä!

Sitä paitsi olen pakannut matkalaukkuun kuvissa näkyvät työkalut ja tarvikkeet. Perusvälineet ovat nyt siis mukana, joten näpertely ei ole mahdotonta. Ja eiköhän niin isosta kaupungista materiaaleja löydy. Minä nimittäin myös tarvitsen askartelua, se auttaa pysymään terveenä.

Kaikki kiinnostuneet voivat seurata reissuani Lontoo-blogistani. Myös värikuvaprojekti jatkuu ja päivittyy mahdollisimman usein.

Hei hei ja kuulemiin!

Yonoon, mars!

Turun Humalistonkadulla sijaitsee pieni sympaattinen liike Yono, josta on nyt saatavissa uusi erä Ikomin koruja. Myynnissä muun muassa rannekoruja, kaulakoruja ja erilaisia korviksia. Kaikki on tehty rakkaudella, ja hinnatkin olen yrittänyt pitää sellaisina, ettei shoppailu kamalasti kirpaise. Tervemenoa ostoksille siis! Samasta kaupasta löytyy kaikkea muutakin ihanaa, ja ostokset on helppo perustella itselleen sillä, että tukee samalla käsintekijöitä ja nuoria suunnittelijoita.

Tässä kuvaesimerkkejä myyntituotteistani, mutta aamulla toimittamastani laatikosta löytyi kyllä paljon muutakin.

Värikuvia

Aloitin eilen uuden, vähän erilaisen projektin. Olen jo vähän aikaa miettinyt uuden valokuvausprojektin aloittamista, sillä yleinen räpsiminen ei tunnu riittävän. Aiemmin olen mm. pitänyt kuvapäiväkirjaa, raportoinut puolen vuoden tapahtumat päivittäisellä valokuvalla poissaolleelle poikaystävälle ja kuvannut erilaisia tekstejä. Mutta tällä kertaa päätin keskittyä väreihin. Päätös sinetöityi, kun pysäköin eilen pyöräni tämän maailman hienoimman pyöränkellon viereen.

Hahmotan maailmaa värien kautta. Kiinnitän huomiota väreihin, ja järjestelen asioita värijärjestykseen. Nautin väreistä ympärilläni, ja liika värittömyys taas alkaa nopeasti ahdistaa. Niinpä päätin rakentaa oman värikartan tallentamalla värejä valokuviin. Ajattelin ensin laittaa kuvia tänne, mutta päädyin sitten kuitenkin perustamaan jutulle oman blogin. Hommaa on helpompi hallinnoida, kun sillä on oma tila ja ympäristö, ja kuvien seuraaminenkin on varmasti mukavampaa näin. Tervetuloa siis katsomaan! Toivottavasti saan väritettyä sinunkin harmaata päivääsi.


PS. Ihanan värikkään torkkupeiton on neulonut äitini.

Uuden alku

Olen aina tykännyt näpräillä kaikenlaista. Kiinnostuksenkohteet ovat vaihdelleet valokuvauksesta ompeluun, mutta käsillä tekeminen on pysynyt tärkeänä. Olen aina myös pitänyt kaikenlaisesta rihkamasta, mutta koska sitä on pikkuhiljaa kertynyt nurkkiin valtavia määriä, aloin tässä vähän aikaa sitten miettiä uusia käyttötarkoituksia. Koska pidän värikkäistä, humoristisista asusteista, aloin tehdä koruja itselleni. Innostuin puuhasta valtavasti. Huomasin, mitä kaikkea tavallisista pikkuesineistä voikaan saada aikaan, kun antaa mielikuvituksen lentää. Joskus kyllä mietin, onko kyse vain siitä, ettei minua hävetä ripustaa korviini ja kaulaani milloin mitäkin kummallisuuksia. Olen kyllä onneksi saanut kehuja muiltakin, joten en taida olla ihan yksin. Värikkäät koruni huomataan, ja välillä myös tuntemattomat tulevat kadulla aloittamaan keskustelun nappiketjusta tai autokorviksista.

Koska askartelu rentouttaa, harrastan sitä usein. Minulla on kymmeniä kaulakoruja ja korviksia vielä enemmän, enkä millään ehdi käyttämään kaikkia, vaikka ripustankin itseeni koristeita lähes joka päivä. Niinpä minulla on myös olemassa sininen laatikko, johon kerääntyy myyntiin tai lahjaksi suuntaavaa tavaraa. (On niitä muutama jo myytykin, Turkulaisessa pikkuliikkeessä.) Melkein vielä enemmän kuin itselleni tekemisestä, nautin tilauskoruista tai muille suunnittelemistani jutuista. On haastavaa, mutta samalla mahtavaa miettiä, millainen killutin toisen tyylin ja persoona sopisi, ja millä voisi ystäviä ilahduttaa.

Kyllä minulta muutakin syntyy: tykkään korjailla kirppisvaatteita, osaan vaihtaa sulakkeen ja seuraavaksi opettelen paikkaamaan polkupyörän kumin. Siitä kyllä tuskin tulen julkaisemaan kuvareportaasia ihan lähiaikoina.