Inspiraatiota #4 // Inspiration #4

Kaulakorurakkautta // Necklace Love

(Kaikkien nimet olivat valmiiksi englanniksi,

enkä jaksanut kääntää niitä suomeksi.)

Curls & Coils Necklace by Anthropologie

Necklace by Cakies

Fabric Button Necklaces by Verypurpleperson

Coloured Felted Necklace by Yvet

Natural Nest Necklace by MDsparks

Little Miss Sunshine Button Necklace by SmallButtonBigHeart

Circus Tent Necklace by Viennahorses

Vintage Camera Necklace by Trinketsforkeeps

Tree Hugger Cut-out Necklace by Blockpartypress

Hot Air Balloon Handpainted Locket by Kharaledonne

PS. Postausten väli saattaa lähiaikoina venyä pidemmäksi,

sillä olen aloittanut opinnäytetyöni parissa puuhastelun.

Se on tämän kesän ykkösprojekti,

ja saattaa viedä suuren osan askarteluajasta.

Luulen myös, että blogiin saattaa tulevaisuudessa

tulla enemmän myös tekstimuotoista sisältöä.

Ihan siksi, että tuntuu siltä.

Jos sellainen on mielestäsi blah niin senkun hyppäät yli.

PPS. Esittäydyn Punk Projects - blogissa,

tsekkaa se jos kiinnostaa. Blogi on muutenkin

tutustumisen arvoinen.

--- --- ---

PS. I may be posting less frequently

in the near future,

as I've started working on my thesis.

It's going to be my number one project this summer

and is probably going to take over

quite a lot f my crafting time.

I also have a feeling there's going to be more

text.based posts coming up. Just because I feel so.

If it's 'blah' to you, just skip those ones.

PPS. I've been featured in Punk Projects,

check it out if you're interested.

That blog is definitely worth reading

for other reasons too.

"Make it work!"

En ole ommellut mitään aikoihin, mutta Muodin huipulle - maratoneita pitäessä ompeluhimo iskee aina. Se näyttää telkkarissa niin helpolta: tyyppi luonnostelee hetken, valitsee kankaan ja luo tyhjästä ihan sairaan hienon mekon. (Tai toisinaan ihan järkyttävän.) No, kerrankin niin kävi minullekin. Ja onneksi sarjassamme "onnistuneet työt".

Ei ollut kaavoja eikä ohjeita, koska mieleisiä ei koskaan löydy juuri silloin, kun sellaisia kaipaa. Tein kaavat mittaamalla vanhan, yksinkertaisen lempimekon. Sitten tein koemekon entisestä sängynpeitteestä (lakanakangasta). Kun koemekko oli hurautettu kokoon jotenkuten ja kaavoihin tehty muutama muutos, leikkasin seuraavan osat poikaystävän kirppikseltä ostamasta hamekankaasta. Kankaan ansaitsin kosimalla karkauspäivänä 2008. Pakko myöntää, etten silloin kyllä oikeasti hinkunut naimisiin (oltiin oltu yhdessä kolme kuukautta), mutta epäilin, että kansanperinteen hyödyntäminen saattaisi olla seuraavana karkauspäivänä jo myöhäistä. Viimeiseen asti pelkäsin, että poika vastaa myöntävästi pelkkää kuttumaisuuttaan ja joudun suunnittelemaan häitä, mutta sain sittenkin rukkaset ja kankaan. Poika ei tosin itse ollut kuullut moisesta perinteestä etukäteen vaan mutisi, että "sä olisit ihan hyvin voinut väittää et on suomalainen perinne että miehen pitää tuoda naiselle suklaata joka kuun ensimmäinen tiistai ja mä olisin uskonut."

Mekko muuttui ompeluvaiheessa tarpeen mukaan. Hurautin pari saumaa, pistin päälle, katsoin peiliin, riisuin ja korjasin. Esim. hihat ja etumus muuttuivat aika rankasti alkuperäisestä suunnitelmasta. Jälkimmäinen siitä syystä, että tein pienen arviointivirheen ja unohdin jättää tisseilleni tilaa. Onneksi sen sai korjattua pienellä kikkailulla. Kaula-aukko, hihansuut ja helma on kantattu vinonauhalla, ettei tarvitsisi tehdä niitä inhoja taitoksia. Tuo musta tuolla alla on irtonainen toppi eikä kuulu mekkoon.

Tykkään mekostani hurjasti ja suunnittelen jo seuraavaa samoilla kaavoilla. Himoitsen materiaaliksi poikaystävän verhoja, mutta jostain syystä ideaani suhtaudutaan varauksella. Täytynee lähteä kirppikselle metsästämään jonkun muun vanhoja verhoja, ettei tule perheriitaa.

--- --- ---

I haven't sewn for ages but watching Project Runway always makes me wanna start. It looks so easy on the TV. They just sketch for a while, buy some fabric and tsa-dam: maks oh-so-pretty (or terrible) dress of it. This time it happened to me, and luckily the pretty, not the terrible version.

I din't have any patterns or instructions, usually you never find perfect ones when you need them. I made the patterns after my old favorite dress and sewed a quick test dress of sheeting. After that I modified the patterns a bit and cut the pieces from a fabric my boyfriend once bought me.

The dress changed during the sewing. I sewed a couple of seams, put the dress on, looked at the mirror, took it off and sewed it again. The sleeves and the front changed quite a lot, the last one because I made a slight mistake and forgot I have boobs when sewing. Luckily I was able to redo it. Sleeves, the front and the hem are lined with brown ribbon. The black thing underneath is a tank top, not part of the dress.

I love this dress and am already planning the next one with the same patterns. I would like to make one of my bf's old curtains, but for some reason he isn't that keen on the idea. I guess I have to go trift shopping and buy someone else's old curtains to avoid a family quarrel.

Työn alla // Making of

Lopputuloksesta kuva tulossa vähän myöhemmin.

A picture of the final product coming up little later.

Dinosaurusjuttu // A Thing for Dinosaurs

Muistikirjan lukijat ja eräs nimeltämainitsematon poikaystäväni lähisukulainen saattavat muistaa tämän dinokaverin. Se saapui maaliskuun lopussa kullanvärisessä kirjekuoressa ja ilahdutti allekirjoittanutta suuresti. Lähettäjä oli omien sanojensa mukaan "löytänyt sen juoksentelemasta lattianrajasta ja ajatellut, että se on luultavasti karannut sinulta. Pidä ötökkäsi!" No, pakko tunnustaa, etten ollut nähnyt kyseistä otusta koskaan aikaisemmin, joten ei se kyllä minun ollut. Mutta nyt on. Pistin ketjuun, ettei karkaa uudestaan.

Kuinkakohan mones blogissa esitelty dinosauruskoru tämäkin on? Kyllä, saatan olla dinofani...

--- --- ---

Readers of My Notebook and one family member of my boyfriend's may remember this little buddy. It arrived in the end of May in a gold-colored shiny envelope, and made me so happy. The sender had "found it walking on the floor and thought it might be yours. Keep your dinosaurs!" Well, I have to say I had never see that one before, but it sure is mine now. I put it in a chain so it wouldn't run away again.

No idea how many dinosaur pieces have been presented in this blog so far. Yeah, I might be a dinosaur fan...

Kauniita sanoja // Beautiful Words

Sain Minä itte! - blogin Inkalta kerrassaan ihanan tunnustuksen, kiitos siitä! Nauratti myös Inkan lupaus siitä, että tätä ei tarvitse laittaa eteenpäin. Pakko myöntää, että toisinaan tunnustukset jäävät roikkumaan ja painuvat sitten unholaan, sillä palkittavien blogien valitseminen on sen verran hankalaa. Liikaa hyviä vaihtoehtoja ja ihanaa luettavaa. Tai sitten tuntuu, että kaikilla on se sama tunnustus jo.

Lisäksi haluaisin kiittää Nappeja ja neppareita - blogin Melindaa kauniista sanallisesta tunnustuksesta. Hymyilen vieläkin suupielet korvissa minusta käytetylle "väsääjäprinsessa" - termille. Nerokas ilmaisu, joka on pakko ottaa jollain tapaa käyttöön. Suunnittelen vähintäänkin käyntikorttien painattamista :D

Kolmas kiitoskortti monistetaan lukemattomiksi kappaleiksi ja postitetaan ajatuksen tasolla kaikille blogini ihanille lukijoille ja kommentojille. Kiitos vinkeistänne ja palautteestanne, jotka tekevät kirjoittamisesta niin paljon mielekkäämpää. Pidän myös kommenttibokseissa versovista keskustelunaluista ja jaetuista omista askartelukokemuksista. Kaikki tämä on muodostunut kovin tärkeäksi.

Lukijaksi on tällä hetkellä näkyvästi ilmoittautunut 43 henkilöä. Taisin luvata, että seuraava arvonta suoritetaan, kun lukijoita on 50. Lienee siis aika alkaa suunnitella palkintoa...

--- --- ---

I got an beautiful award created by Inka from the blog Minä itte! (only in Finnish, unfortunately). It also made me laugh when she promised there's no need to forward this to anyone. I have to say sometimes forwarding awards is a pain, cause it's so hard to choose who to give those. Too many lovely blogs around here, obviously.

I also want to thank Melinda from Nappeja ja neppareita (again, blog only in Finnish) of the beautiful words she wrote about my blog. I'm still smiling at the fact she called me "a crafty princess" and am definitely planning business cards with that text :D

I also want to thank all my readers, your lovely comments and support mean lot to me. Reading your notes makes writing this blog much more meaningful, and I love the little conversations and shared experiences you can find from the comment boxes.

At the moment I have 43 readers. I might have promised (oh yes, I did) to held the next giveaway when there's 50. I guess it's time to start planning the prizes...

Heureka // Eureka

Vähän aikaa sitten taas huomasin, kuinka kaunis esine ihan tavallinen hehkulamppu on. Siitä seurasi ajatusprosessi, joka johti tähän koruun. Ideoita kyllä poksahtelee tämän tästä, mutta syttyvää lamppua en ole vielä pääni päälle saanut. Nyt yksi syttymätön kyllä killuu kaulassa, ehkä se riittää.

Kysyin J:ltä tuolloin, kuinka helposti hehkulamppu särkyy. "Tosi helposti", oli vastaus. En purrut nielemättä, vaan testailin sillä loppuunpalaneella yksilöllä. Naputin sitä pöydänkulmaan, roskiksen reunaan ja kaikenlaiseen muuhun materiaaliin. Pudotin jopa rinnan korkeudelta keittiön lattialle, mutten saanut aikaan edes säröjä. Uskallan siis kyseenalaistaa saamani vastauksen. Mutta jos nyt kuitenkin sovitaan, että minä kokeilen, kuinka nopeasti saan sirpaleita syliini ennen kuin kukaan muu kokeilee tätä kotona. Jos koru osoittautuu käyttökelvottomaksi, saa se killua jossain koristeena.

Haluaisin sanoa, että lamppu on käytetty, ja koru siis kierrätystä. Niin ei kuitenkaan ole, koska meillä ei yksikään vekotin käytä tämän kokoisia (korkeus 8 cm) lamppuja. Ketju sentään kiertää korusta toiseen, koska palloketjua on enää yksi pätkä jäljellä.

Muuten jo melko ekotehokas kotimme siirtyy pikkuhiljaa energiansäästölamppuihin - kohtahan on pakkokin, kun hehkulamppuja ei enää myydä. Itse en vain tykkää niiden antamasta valosta, saatikka ulkonäöstä. Ja ainakaan en kanna kaulassani elohopeaa sisältävää ongelmajätettä. Kun katsotaan tuotantovaihetta, hehkulampun valmistaminen saastuttaa vähemmän - energiansäästölampun eduksi kokonaisuuden kääntää pidempi käyttöikä ja pienempi sähkönkulutus. Näinollen syttymättön koruni lienee parempi näin. Ei sillä, että olisin kierukkalamppua kaulaani huolinutkaan. Mutta se pakonomaisesta perusteluntarpeestani, olkoon tämä kaulakoru vain tunnutus arkipäiväisen esineen kauneudelle. Jos kaipaat yksityiskohtaisempaa vertailua lamppujen eroista, lue esim. Luonnonsuojeluliiton vastaus kysymykseen "Hehkulamppu vai energiansäästölamppu?"

--- --- ---

Some time ago I paid attention to how beautiful item a simple light bulb actually is. It may have been when I changed the burnt one to out living room lamp. Ideas keep popping to my head, but I haven't seen any "eureka"- style light bulbs upon me yet. Now I have one dangling in my necklace, and I think that might be enough.

I asked J how easily a light bulb shatters, and he said it would happen very easily. Despite his answer I tried with the burnt bulb first and wasn't able to break it, even though I (among others) knocked it to the table corner and dropped it to the floor. Therefore I think it will be safe enough to use one as a necklace. But I'm not sure, so let's say I'll test this in practice before no-one else tries this at home, right? If it appears to be unusable, I'll just dangle it somewhere as a swag.

I would like to say this bulb is used, and the necklace therefore recycled. Unfortunately no lamp in my home uses bulbs this small (height 8 cm). At least the chain cycles form one necklace to another, as I only have one piece of ball chain left at the moment.

We are slowly changing to energy saving light bulbs at home - we have to, cause they won't be selling the old fashioned ones inside EU after 2012. I personally am not fond of the light and the looks of energy saving ones, no matter they are better for the nature. But maybe we can let this necklace just be a confession to a beauty of an everyday item.

Saalistaja // Predator

Tänään vuorossa jotain ihan pientä. Siksi, että tekeillä on monta suurempaa asiaa, eikä esiteltävää siis synny samaan tahtiin. Äsken keittiössä hurisi ompelukone, pitkästä aikaa. Kunnes tulin siihen tulokseen, että väsynyt sunnuntai-ilta ei liene paras aika soveltaa tyhjästä ilman kaavoja tai ohjeita.

Korvakorut on tehty jo Lontoossa, tavaratalosta ostetusta laukkukorusta. Purin sen osiin ja rakensin osista epäsymmetriset korvakoruni. Loput osat ja ylimääräinen ketju menivät myöhemmin tehtyyn, Kottaraiselle päätyneeseen kaulakoruun.

--- --- ---

I'm showing you something really small today. Because I'm working on bigger projects at the moment, so I have less to write about. A moment ago my sewing machine was buzzing in the kitchen, first time in a long while. Until I realized it's not a good idea to start sewing without instructions or patterns on a Sunday afternoon when you're tired.

These earring are made in London, out of a bag charm I bought from a department store. I took it to pieces and made my asymmetrical earrings out of them. Rest of the pieces were used in a necklace I made later.

Inspiraatiota #3 // Inspiration #3

{via}

{via}

{via}

Yksi lempisivustoistani tällä hetkellä on One Pretty Thing. Se listaa päivittäin kokoelmia käsityöohjeista ympäri blogimaailmaa. Sen kautta olen löytänyt paljon ideoita ja inspiraatiota, enkä näytä kyllästyvän selaamaan sivustoa. Koska päivitystahti on tiivis, joka päivä löytyy jotain uutta nähtävää.

Kuvat on löydetty sivuston kautta, kuvan alla oleva linkki vie suoraan ohjeeseen.

--- --- ---

One of my favourite sites at the moment is One Pretty Thing. It lists DIY tutorials around the blogosphere, daily. I've found lots of ideas and inspiration through it, and don't seem to get enough of browsing it. And cause it's updated so often, there's always something new to see.

All the pictures are found through the sit, links under the pictures go straight to the tutorials.

Purkaus // An Outburst

Käykö kenellekään muulle niin, että kun saa mielestään loistavan idean, sitä on pakko päästä toteuttamaan heti? Siis ihan heti. Niin pian, että jos materiaalia ei satu ennestään löytymään, sitä lähdetään hakemaan siltä istumalta. Ja yleensä kellokin on vielä niin paljon, ettei oikeanlaisia materiaaleja löydy mistään, ja sitä tekee innotuksissaan kompromisseja, koska "kyllä tästäkin varmaan ihan hyvä tulee". No, muistutus tulevaisuuden vastaavia tilanteita varten: eikä tule. Pysähdy, pysähdy heti ja hyväksy se. Voit ihan varmasti odottaa huomiseen, jolloin lankakauppa/askartelukauppa/rautakauppa/joku muu kuin Siwa on taas auki. Ja jos vaikka tarkastaisit ne omat varastot ensin, ehkä sieltäkin löytyisi kompromissimateriaalia täydellistä versiota odotellessa.

Pyöräilin yksi ilta keskustaan hirveää vauhtia vartti ennen kauppojen sulkemisaikaa. Koska keksin, että tarvitsen kirkkaanpunaista puuvillalankaa. Siis heti. Siitäkin huolimatta, että kesken oli varmaan viisi työtä. Ja koska siinä ainoassa avoinna olevassa kaupassa ei ollut oikeanlaista, petyin tietenkin pahasti. Kaikki punaiset olivat liian haaleita. Niinpä nappasin mukaani alekorista kaksi kerää ihan vain siksi, ettei tulisi turha reissu. Sitä paitsi näissä kerissä värit vaan olivat lähinnä visiotani, joten ajattelin, että ei se nyt tällä kertaa haittaa, että lanka itsessään on 100% akryyliä.

No, kyllä se haittaa. Tälläkin kertaa. Hyi, miksi tuollaista lankaa edes tehdään? Se tuntuu ikävältä käsissä, sähköistää kaiken ja narisee kun sitä virkkaa. Onneksi ei maksanut kuin euron kerä. Mutta silti, taas on turhaa materiaalia nurkissa vain siksi, että olen hätähousu. Virkkasin siitä sitten koetilkkuja ja tulin siihen tulokseen, että visioni kyllä toimii. Oikealainen lankakin löytyi sitten tänään Lankabaarista, joten nyt pääsen vihdoin toteutusvaiheeseen asti.

Onko kellään ideoita, mitä tehdä sataprosenttisesti tekokuituisesta langasta? Tahtoisin kyllä käyttää ne, mutten keksi mitään, missä lanka toimisi tuntumatta ikävältä. Entä onko kenelläkään ylimääräisenä nurkissa kirkkaan violettia tai kirkkaan keltaista puuvillalankaa, paksuudeltaan sellaista Novita Tennesseen tapaista, eli sopivaa 3 ½ koukulle? En tarvitsisi kovin isoja keriä, jonkin verran vain seuraavaa ideaa varten. Huomatkaa, kuinka yritän tällä kertaa kovasti hillitä itseni :D

--- --- ---

Does it happen to anyone else that when you get the perfect idea, you have to make it happen immediately. NOW. So soon, that if you haven't got the materials already, you have to go to buy them right now and then. And usually it's so late you can't find the right kind of materials, so you make compromises because you're so eager to start. "This is going to work almost as well". Well, note to self for the future: it won't. Stop, stop right now and accept it. Why don't you just wait till tomorrow when the yarn shop/craft store/hardware store is open again. Or check your own stock, maybe there's something you can use for compromise, while you wait the perfect material to appear.

One evening I hurried to the center 15 minutes before the closing time, cause I realized I need bright red cotton yarn. Right then. No matter I had at least five unfinished things at home. And cause the only store that was still open didn't have the right kind, I was so disappointed. All the reds were too washed out. So I took two balls from the sale box, just to make sure it wasn't a worthless visit. And those colors were nearest my vision, so I thought this time it may be okay that yarn was 100% acrylic.

Well, it wasn't. Why do they even make yarn like that? It doesn't feel nice, it's hard to use and it squeaks when I crochet it. Luckily it was only 1€ per ball, but still, I now have more worthless things around just because I was so eager to start. I made some test craps out of it and realized my vision works very well. And I found the perfect yarn today from a yarn shop, so now I'm finally able to start.

Does anyone have any ideas what to do with totally acrylic yarn? I'd like to use it, but can't figure out what to do so the final product wouldn't feel bad or be unusable. And does anyone have any extra cotton yarn in bright purple or bright yellow? (one to crochet with approx. 3 and ½ mm hook) I wouldn't need that much, just some for my next idea. Please note how I try to contain myself this time :D

Lisää nappeja // More buttons

Hullu hatuntekijä minussa ompeli pipoon lisää nappeja. Pakko sanoa, että pidän siitä vielä enemmän näin. Näyttäköön tyhmältä jos näyttää, ei ole ensimmäinen minuun yhdistetty tyhmä asia.

Tällä hetkellä nappien kokonaismäärä on kyllä melko korkea, sillä käytin tänään piponi kanssa vuosi sitten tuunattua t-paitaa. Ompelin silloin epämukavasta ja kummallisen mallisesta bändipaidasta palan mustaan paitaan ja koristelin sen tikkauksilla ja napeilla. Ta-daa: kaapissa vuoden verran odottaneesta paidasta tuli vihdoinkin käyttökelpoinen.

--- --- ---

The mad hatter in me sewed some more buttons to my beanie. I have to say I like it even more this way. If it looks stupid, that's all right. Wouldn't be the first stupid thing connected with me anyway.

At the moment there's lots of buttons though, cause I'm using the t-shirt I customized a year ago. I took a piece of an uncomfortable and weird band t-shirt and sewed into a black one. Decorated it with stitches and buttons. Ta-da: a shirt that had waited in my closet for a year was finally usable.

Pääasioita, osa 2 // Head Things, part 2

Pipo on virkattu Novita Tennesseestä (100% puuvilla) ja koristeltu nappilaatikon löydöillä. Harkitsin ensin napittavani myös yläosan ihan pilkulliseksi, mutta minua kehotettiin hyvin vakavasti harkitsemaan vielä. "Se on nytkin sillä ja rajalla, ettei se näytä ihan tyhmältä." Mutta enpä tiedä, saatanpa vielä repäistä ja jatkaa koristelua. Parempi överit kuin vajarit.

PS. Nyt työn alla myös jotain vihreää!

--- --- ---

The beanie is crocheted from a 100% cotton yarn and decorated with buttons from my collection. I firts thought I would decorate the whole beanie including the top part, but I was suggested to reconsider the case. "Even now it's very close to look stupid." But I don't know, it might be I'll continue later. More is more.

PS. Working on something green right now!

Pääasioita, osa 1 // Head Things, part 1

Kirppistilkusta syntyi violettitukkaisen tytön hiuspanta. Koska tilkku ei ollut tarpeeksi suuri, että päät olisi voinut vain solmia yhteen, piti ommella nauhaa jatkoksi. Taitetun tilkun avoin reuna on harsittu käsin. Ompelukoneella sen olisi tietenkin saanut siistimmin ja nopeammin, mutta silloin en olisi voinut katsella samalla telkkaria. Panta otettiin käyttöön samalla piknikillä kuin edellisen jutun sormus, toimivaksi ja hyväksi havaittu tämäkin.

Pinkin tukkani ja siitä alkaneen pinkkien asusteiden vyöryn muistavat voivatkin nyt sitten arvailla, mikä on korujen seuraava teemaväri :D

--- --- ---

A trifted piece of fabric turned into headband for a purple-haired girl. Cause the piece wasn't long enough to just tie the ends, I had to sew some ribbon to make it longer. The open side of this folded piece is hand stitched. Of course, it would have been neater, easier and quicker to do it with a sewing machine, but then I wouldn't have been able to watch the TV at the same time. This was used for the first time on the picnic from the previous post. It fits well and looks lovely.

Those who remember my pink hair and the accessories I made after that can now start guessing what's the next theme color of my jewelry :D

Paussi puistossa // Break in the Park

Terveisiä puistopiknikiltä. Lämmintä, aurinkoista ja paljon eväitä. Ja siinä ajassa kun muut hankkiutuivat humalaan, minulla oli sopivasti aikaa virkata. Kaikki olivat siis loppujen lopuksi hyvin tyytyväisiä. Asusteena sormus, joka on tehty lahjoituksena saadusta tietokonenäppäimestä. Tykkään!

--- --- ---

Greetings from a picnic in a park. Warmth, sunshine and lots of food. And when others got drunk, I had plenty of time for crocheting. So everyone was happy in the end. As an accessory I had a ring made out of computer key got as a gift. I love it!

Vihreää // Go Green

Ulkona on vihreää. Joka kerta kun katson ikkunasta,

puiden lehdet ovat kasvaneet. Sen näkee paljaalla silmällä.

Ja se saa minut haluamaan lisää vihreää.

Haluan TEHDÄ jotain vihreää. En tiedä mitä,

mutta vihreää sen on oltava.

--- --- ---

It's green outside. Every time I look out of the window,

the leaves in trees have got bigger.

it happens under my eyes and it makes me

to want even more green in my life.

I want to DO something green.

I have no idea what, but it has to be green.

Tällä hetkellä kesken on kuitenkin

lähinnä mustia töitä, enkä vielä keksinyt, mitä uutta aloittaisin.

Mutta voinsentään kietoutua vihreään huiviin

ja istua vihreälle tuolille virkkaamaan niitä

mustia juttuja.

--- --- ---

At the moment my unfinished pieces are mostly black,

and I haven't been able to decide yet what new to start.

But at least I can wrap myself in a green scarf

and sit on the green chair

when crocheting those black things.