Monday, 15 March 2010

Hyödyllistä

Tämä suurennuslasi on lapsuusmuisto. Minulla on ollut se niin kauan kuin jaksan muistaa, ehkä kauemminkin. Kun minusta ei sitten tullutkaan isona luonnontutkijaa, tein tarpeettomaksi jääneestä härpäkkeestä korun. Ensin itseäni varten, mutta ei sitä oikein koskaan tullut käytettyä. Tällä hetkellä se roikkuu avoanoppini kaulassa ja on kuulemma paitsi hieno ja hauska, myös oikeasti hyödyksi kauppareissuilla pientä pränttiä lukiessa.

--- --- ---

Useful

This magnifying glass is from my childhood. I've had it as long as I can remember, maybe even longer. When I never ended up as a naturalist, I made a necklace of the item I don't need anymore. I made it for myself, but never used it. Now my mother-in-law-to-be uses and loves it. She says it's not only funny and charming, but also useful when she's doing the grocery shopping and needs to read those ingredient lists printed in so small font.

Sunday, 14 March 2010

K niin kuin kollaasi





Kollaasi on tehty valokuvailmaisun kurssilla, ja kaikki sen kuvamateriaali on itse tuottamaani. Inspiraation sain vanhoista aakkosjulisteita. Koska työ on nimenomaan henkilökohtaisesta näkökulmasta tehty, yritin valita joka kirjaimelle asian, josta ihan oikeasti pidän. Englanninkielinen siitä tuli siksi, että suomalaisten sanojen keksiminen vierasperäisiin kirjaimiin kävi liian raastavaksi. Olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen, päätyy seinälle heti kun keksin jonkin fiksun ripustussystemin.

Pahvin hain taiteilijatarvikekaupasta, napit ovat omasta nappilootasta ja nauhat ompelupuodista. Paperitarvikket, kuten valkoiset pahvikirjaimet, leimasimet ja leimattujen tekstien pohjapaperi ovat askartelukaupasta. Otsikon kirjaimet ovat Alfapet-palikoita, askartelulaatikon kirjainvalikoima loppui kesken, niin pihistinpä sitten muutaman pelihyllyssä olevasta kappaleesta. Ei sitä varmaan kukaan huomaa.

--- --- ---

C is for Collage

This collage is made at my photographing course, and all the pictures are taken by me. It was inspired of old alphabet posters. Because the viewpoint was personal, I tried to choose things I really like. And I made it in English, cause it was so much easier that way. In Finnish we don't have that many words beginning with for example c, d, g, x, y, w and z. I'm happy with the result and the collage will end up to the wall right after I come up with an easy way to hang it.

I bought the cardboard from an art supply shop, ribbons are from draper's and buttons from my own collection. White cardboard letters, stamps and paper used as a background for stamped texts are from craft store. Letters of the title are from a game called Alfapet, a Swedish version of Scrabble. I had some old ones for crafting, but cause I ran out of them I stole couple from our own game. I guess no-one will notice anyway.

Saturday, 13 March 2010

Värikoodattu


Neuloin koulussa pitkän pätkän oranssia olematta ihan varma, mitä siitä lopulta tulisi. No, tuli huivikauluri. Neulemallina hatusta vedetty kolme oikein kaksi nurin, päät kiinnitetty toisiinsa letitetyillä lankalenkeillä ja kivoilla napeilla. Isot punaiset siskoni toi vuosi sitten tuliaisiksi Nizzasta, mustavalkoiset minulle möi John Lewis Lontoossa. Lanka on Norjasta kotoisin oleva Topp't Tå, ostin sitä Helsingin kädentaitomessuilta viikko sitten. Lankaa kului neljä kerä eli 200 grammaa. Kiitos nopeasti haalistuvan hiusvärin, oloni on tätä käyttäessä kovin värikoodattu. Tykkään siitä silti, lämmöstä ja pehmeydestä. Täydellinen viimeisiin talvipäiviin. Koska lankaa jäi vielä, suunnittelen siitä myös virkattua, keväisempää huivia.

--- --- ---

Color-coded

I knitted just something orange without being totally sure what it's going to become. Well, it finally ended up as a circle scarf. Ends are connected with braided loops and big buttons. My sister brought the red ones from Nice a year ago and the black-and-white ones are bought from John Lewis in London. The yarn is called Topp't Tå, and it's a Norwegian product. In total I used 200 grams of the yarn. Because my hair color is starting to fade, I feel kinda color-coded when I use this. I still like it, especially the warmth and the softness of it. I think it's perfect for the last days of winter. I still have some yarn left, so I'm planning to crochet a spring scarf of it sometime soon.

Thursday, 11 March 2010

Kirjastotyyliä



Tämä kaulakoru on jo vuoden takaa (törmäsin kuvaan kansioita siivotessani), mutta se on edelleen yksi suosikeistani. Se on tehty yllätyslahjaksi eräälle kirjastotädille (hyvät tädittelynvastustajat, tahtoisin huomauttaa että nimitys on tässä tapauksessa täysin hyväksyttävä, sillä kyseessä oli kirjastossa töissä oleva erään läheiseni täti) ja suunniteltu erityisesti lasten kirjastotapahtumia varten. Aineksina mustia puuhelmiä ja satunnaisia leluja, lähinnä vaaleanpunaisia sellaisia. Punainen kirjainmagneetti on valittu omistajan nimen alkukirjaimen kunniaksi. En ole nähnyt korua toiminnassa (se kirjasto on aika kaukana), mutta minulle kerrottiin, että lapsilta tullut palaute oli innostunutta ja positiivista. Minut koru ainakin saa aina hymyilemään.

--- --- ---

The Funky Librarian

This necklace was made a year ago (I found the pic when cleaning up my photo folders), but it still is one of my favourites. It was a surprise gift for a librarian, and originally designed for kid's events in her library. It's made of black wooden beads and random toys, mostly in pink. That red letter is a fridge magnet and comes from the first letter of the owner's name. I haven't seen this necklace in action (that library is kind of far away), but I was told that the kids only gave good and positive feedback. At least it makes me smile.

Wednesday, 10 March 2010

Thursday, 4 March 2010

Pomppimista



Minä rakastan superpalloja. Ja superpalloautomaatteja. Harmikseni ne ovat lähes hävinneet ruokakauppojen auloista, ja niinpä niihin muutamaan tietämääni on aina välillä tehtävä toivioretki taskut täynnä viiskytsenttisiä. Väri, muoto ja pomppivuus, kaikki ne tekevät minut iloiseksi. Viime talvena kartutin kokoelmaani oikein kunnolla ja siitä sitten lähti ajatus pallosten hyödyntämisestä.

Ensin tein korvakoruja. Niistä tulee vähän painavahkot, mutta minulla onkin ties millä killuttimilla treenatut korvalehdet, superpallo ei siis tunnu enää missään. Seuraavaksi syntyi kuvan superpallokaulakoru. Tuolloin elin vielä siinä uskossa, ettei superpalloja voi porata (Väärin! Voi niitä.) joten voimaa käyttämällä työnsin jokaisen pallon läpi korupiikin, jotka sitten yhdistin toisiinsa päät lenkeiksi taivuttamalla. Väleissä isoja puuhelmiä, nekin korupiikkien kera. Kun isot loppuivat, jatkoin pienemmillä. Kaulakoru on kaulassa lyhyt, sillä pidempänä se alkoi näyttää kovin raskaalta. Se on silti painavahko, vaatii alkuun vähän totuttelua, mutta painavuus ei ole ongelma. Eniten mua häiritsee se muovin haju. Kun pallot lämpeävät ihoa vasten, ne alkavat tuoksua ihanasti teollisuusmuovilta. Hajusta ei pääse eroon vedellä, saippualla eikä etikalla. Toistaiseksi en ole keksinyt ratkaisua. Jos jollakulla on enemmän kokemusta superpallojen desinfioinnista niin vinkkejä otetaan vastaan.

Kuvan korun jälkeen olen tehnyt näitä kaksi tilauksesta. Kolmas, väreiltään vähemmän pastellinen odottelee myyntilaatikossa. Yhden rannekorunkin kerran tein, mutta sen käytettävyydestä en tiedä, kun se ei ollut itselle. Siinä oli sisällä kuminauha, silloin tajusin jo käyttää poraa.

--- --- ---

Bouncing...

I love bouncing balls and I love those little vending machines you can buy those from. Colors, shape and bouncability (yeah, from now on that's a word) all make me very happy. Last winter, when I built a huge collection in a short amount of time (just because I loved them so much), I started to think new ways of using these balls.

I've made some earrings, one bracelets and several necklaces with the same idea. Bouncing balls and wooden beads are connected with eye pins put through each of them. Necklace is closed with a parrot clasp and a jump ring.

This necklace is kinda short, cause the longer version looked very heavy. It weights a bit too, but not too much to be usable. The biggest disadvantage is the smell of the rubber. It seems to be impossible to get rid of it, I've tried many ways.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails