Ja taas on karhuntai // Bearday, again

Kun tiistaina virkkasin auton takapenkillä karhunkorvia, alettiin ratin takana epäillä, että kissa kärsii identiteettikriisistä. Vastasin tekeväni valepukua karhuntaiksi. Ja tänään se sitten valmistuikin, toisessa autossa istuessa.

Pipo korvineen on virkattu Seitsemästä veljeksestä. Se on improvisoimalla syntynyt, joten virkkuumalleja on käytetty ainakin kolmea erilaista ja koukkuja kahta eri kokoa. Ei mikään maailman siistein työnjälki, mutta ehkä seuraavassa versiossa sitten. Ajattelin ensin tehdä päänmyötäisen ja laittaa korvat päälaelle, mutta vahingossa muodostunut hiippa muutti suunnitelmia. Nyt pipo pussittaa tuolta takaa silleen muodikkaasti ja korvat on ommeltu lähelle etureunaa, jotta pysyisivät oikeassa kohtaa. Koska en nää päätäni takaapäin (eikä sen kuvaaminenkaan oikein onnistunut), en tiedä näyttääkö se tyhmältä. Enkä oikeastaan välitä, sillä mukavuus on kerrankin huippuluokkaa.

Kissantaita odotellessa, siihenhän pipo jo löytyy.

Hauskaa viikonloppua!

--- --- ---

On Tuesday I crocheted bear-ears on the back seat of a car, and the driver supposed this cat has some serious identity problems. I answered I'm just making a disguise for the bearday. And today I finally finished the hat, when traveling in another car.

I improvised while crocheting this, so it has at least three different stitches made with crochet hooks in two different sizes. May not be the neatest of my woks. First I was going to do a fitting one and put the ears on top, but in the end I didn't like the way it looked. So I made the hat a bigger beanie and put the ears lower on the forehead so they would stay on the right level. As I can't see how my head looks from the back (and even taking a picture of it myself was a bit too hard), I have no idea if it looks stupid, but frankly, I don't care. It's just feels so nice and comfy.

Waiting for the caturday, luckily I already have a hat for that.

Have a nice weekend!