Tuesday 30 November 2010

Kakkonen // Number Two


Malli: oma
Lanka: Gjestal Topp't Tå
Koukku: 6 mm

#2
Oranssi virkattu tupsupipo,
käytetään tiikeritohveleiden seurana

--- --- ---

Pattern; My own
Yarn: Gjestal Topp't Tå
Hook: 6 mm

#2
Crocheted pom pom hat in orange,
to be used with tiger slippers.

Monday 29 November 2010

Ykkönen // Number One

Tällä viikolla Ikomissa vietetään pipoviikkoa. Se tarkoittaa yhtä pipoa joka päivä aina sunnuntaihin asti. Moiseen menoon on monta syytä.

1) Olen viime aikoina saanut valmiiksi monta pipoa.
Ja tämän viikon aikana aion saada valmiiksi loputkin keskeneräiset.
2) Ulkona paukkuva pakkanen tekee päähineistä ajankohtaisia.
3) Ei ole olemassa parempaa pikatyötä kuin uusi pipo, se valmistuu hetkessä ja voi olla millainen vain. Eikä pipoja voi koskaan olla liikaa, ei ainakaan tässä ilmastossa, jossa pipo päässä kuljetaan kolme neljäsosaa vuodesta.
4) Sillä aikaa kun te ihastelette, inspiroidutte ja tartutte kotona puikkoihin/koukkuihin/valmispipoihin uudella innolla, minä saan tonttuilla rauhassa salaisten jouluprojektieni parissa.

Aloittakaamme siis. Än yy tee nyt!

--- --- ---

This week there is a hat week going on in Ikomi. That means one hat a day until Sunday. There are many reasons for such a thing.

1) I've finished lots of hats lately. And have decided to finish rest of my hat-UFOs this week.
2) It's freezing cold here in Finland, so hats really are important right now.
3) There really isn't a better quick-knit than a hat. It is quick to make and can be any kind. And one can never have too many, at least in a climate where you have to wear a hat for almost three-quarters of the year.
4) While you get inspired, grab your hooks and needles or buy a new hat if you don't know how to make one, I'll have time to work on my top secret Christmas projects.

So here we go. One, two, three...




Malli: oma
Lanka: Novita Tempo
Puikot: 8 mm

#1
Pirteää piparminttua,
joka sopii täydellisesti lempimukiini
(sisältää tietysti piparminttuteetä).

--- --- ---

Pattern: my own
Yarn: Novita Tempo
Needles: 8 mm

#1
Breezy peppermint
that goes perfectly with my favourite mug
(containing peppermint tea, of course).

Sunday 28 November 2010

Mielipiteesi on tärkeä // Your Opinion is Important


Olen viime aikoina miettinyt paljon blogiani ja sitä, kaipaisiko se muutosta. En ole osannut päättää, mitä muuttaisin ja miten, joten päätin kysyä teidän mielipiteitänne ennen kuin teen yhtään mitään. Jos siis haluat sanoa jotakin, osallistu tekemääni kyselyyn. Hyvällä tuurilla mielipiteelläsi on vaikutusta :D Tarkoitan siis sitä, että teen edelleenkin itse päätökset blogini suhteen, mutta olen erittäin kiinnostunut kuulemaan, mitä lukijat ajattelevat. Ilman lukijoita blogin pitäminen olisi niin paljon tylsempää.

Kysely sisältää kymmenen kysymystä ja on auki seuraavat kolme viikkoa. Vastausaika päättyy siis 19.12. Kysely on täysin anonyymi, siinä ei kysytä edes ikää tai sukupuolta. Vain näkemyksillä on tällä kertaa merkitystä. Kaikki kyselyyn vastanneet voivat osallistua talviarvontaan, jonka laitan pystyyn kyselyajan viimeisellä viikolla. Palkinnoista ja muusta lisää silloin, vihjattakoon vain, että luvassa on jotakin lämmintä ja ihanaa.


Kiitos avustasi!



PS. Tulossa seuraavaksi: pipoviikko!

--- --- ---

Lately I've been thinking about my blog a lot, and wondering if it needs changes. Cause I couldn't make a decision, I decided to ask you before I do anything. If you want to say something, take part to the survey I made. Your opinion could make a difference :D I mean I will still make decisions regarding to my blog myself, but would very much like to hear what my readers think about the things. Cause without readers writing a blog would be so boring.

The survey has ten questions and it will be open for the next three weeks. In other words, the survey will be closed on the 19th of December. It is completely anonymous, I won't be asking even your gender or age. This time only opinion matters. Everyone who answers can enter to the winter giveaway that will be up on the last survey week. I'll tell more about the prizes then, I'll just say there will be something warm and lovely you can win.

Thank you for your help!


P.S. Coming up next: hat week!

Friday 26 November 2010

Terveisiä isoäidille // Greetings for Grandma




Malli: omasta päästä
Lanka: Novita Florica
Puikot: 7 mm

Tähän superpitkään tuubihuiviin käytetyt langat ovat ikivanhoja ja kuuluivat aikoinaan isoäidilleni. Kun isoäiti kuoli kaksikymmentä vuotta sitten, langat siirtyivät äitini varastoihin. Ja sieltä viime talvena minulle. Äitini on siis kyllä edelleen "alive and knitting", mutta lahjoitti langat muuten vain eteenpäin kun tajusin pyytää.

Neuloin ohutta lankaa tarkoituksella paksuin puikoin. Halusin hieman reikäisen ja hengittävän huivin, sellaisen pehmoisen mutta lämpimän. Kieppi menee kolmasti kaulan ympäri, eli on kerrankin tarpeeksi suuri. Sileänä neuleena neuloin, mutta kun huivin kietoo kaulaan, nurja puoli jää useimmiten näkyviin. Ei haittaa. Ei haittaa myöskään se, että reunat rullautuvat keskustaa kohti. Sopii huivin mutkattomuuteen ihan hyvin. Niin sopivat myös kuvien takkutukka ja aamuilme, joka on parhaimmillaan kuvassa kaksi.

--- --- ---

Pattern: from my head
Yarn: Novita Florica
Needless: 7 mm

Yarns I used to knit this circular scarf originally belonged to my grandmother, who died 20 years ago. My mom inherited her stash, and last winter I got these. Don't worry, my mom is still "alive and knitting", just gave these to me cause I asked.

I knitted this thin yarn with fat needles in purpose, as I wanted a "lacy" look and a soft scarf. One that would be warm but not too hot. The circle is so long I can get it three times around my neck. I knitted with stockinette, but usually the wrong side is the one you can see when I'm wearing it. But that's all right, I like it. And I think the easygoing look goes well with my tangled hair and morning face seen in the pics.

Tuesday 23 November 2010

Sunday 21 November 2010

Ah ja voi // Oh and Ah

Maailmassa on aivan liikaa ihania neuleohjeita! Haluaisin tällä hetkellä aloittaa vähintään kymmenen uutta. Ainoa mikä hillitsee on keskeneräisistä ja tilaustöistä äsken kirjoitettu lista: 12 kohtaa. Huoh. Mutta ehkä sitten kun ne on tehty? Tai edes osa niistä on tehty. Jos vain osaisin päättää, mistä näistä aloittaisin.

PS. Niin ja sitten on myös ne ihan omat ideat, joita pitäisi päästä kokeilemaan käytännössä. Saisinkohan jostain apurahaa, joka mahdollistaisi kokopäiväneulojaksi ryhtymisen

--- --- ---

There's too many lovely knitting patterns in the world! I'd like to start knitting at least ten new ones at the moment. The only thing that holds me back is the list I just wrote of my UFOs and custom orders: 12 things. Sigh. But maybe when those are done? Or at least few of them are done. If I only knew which one of these to make first.

PS. I also have lots of knitting ideas on my own I'd have to test in practice. Is there any institution I could get a fellowship for full-time knitting?





Montezuma the Triceratops by Morrgan's Creatures



Friday 19 November 2010

Tee- se-itse pikasäärystimet // Instant Legwarmers DIY

Kun eilen avasin ikkunaverhot, huomasin maailman muuttuneen valkoiseksi. Sinänsä kivaa, mutten ollut edes ehtinyt aloittaa pitkään neulottavien listalla roikkuneita säärystimiä. Ja koska tämänhetkiset talvitossuni ovat lyhytvartiset, lumentulo uhkasi jalkojeni mukavuutta. Inhoan märissä kengissä kuljeksimista ihan hirveästi, enkä tahtonut lunta kenkiin. Onneksi olin säästänyt vaatekaapista poistetun villapaidan, nyt sille tuli käyttöä. Tässä kuvallinen ohje pikasäärystimiin siltä varalta, että talvi yllätti sinutkin.


When I opened the curtains yesterday, I noticed the world had turned white overnight. That's nice, but I hadn't even started the legwarmers that have been on my to-knit - list for ages. As my current winter sneakers are very flat I was afraid to get snow in my shoes, and oh how I hate wandering around in wet shoes. Luckily I had kept a sweater I don't wear anymore, it was very useful in that situation. Here's a pictorial tutorial for instant legwarmers in case the winter surprised you as well.



Tarvitset: Villapaidan (tai vähintään sellaisen hihat), mielellään pesuissa huopuneen yksilön. Mitä pidemmät hihat sen parempi, mutta minimipituus riippuu sääriesi pituudesta ja siitä, kuinka pitkistä säärystimistä tykkäät. Lisäksi tarvitset sakset, terävän neulan ja paksua lankaa.

You need: A sweater (or at least the sleeves of it), a felted one is a very good choice. The longer the sleeves are the better, but the minimum length is up to you. It depends on how long legs you have and what king of legwarmers you like to wear. You also need scissors, a sharp needle and some bulky yarn.


Leikkaa hihan yläpää tasaiseksi. Tästä eteenpäin tämä pää on säärystimen alapää. Ota pitkä pätkä lankaa (omani oli noin kaksimetrinen), taita kaksinkerroin ja pujota neulansilmään.

Cut the top of the sleeve even. From now on, this will be the bottom part of your legwarmer. Take a long piece of yarn (mine was approx. two meters long), held it doubled and thread it to the needle.


Käännä hihan reuna sisäänpäin. Aloita sisäpuolelta ja ompele pitkillä pistoilla taitteen ympäri.

Twist the edge to the inside. Start from there and sew with long stitches around the brim.


Vedä langanpäät tasapitkiksi. Laita säärystimet jalkaan resoripuoli ylöspäin.

Pull the yarn to make both ends equally long. Put the legwarmers on with the ribbing on the top.


Kiristä langanpäät, niin että alareuna rypyttää oikean kokoiseksi ja säärystin asettuu jalkaan hyvin. Sido päät rusetille ja leikkaa lyhyemmiksi, etteivät ne laahaa perässäsi ja jää jalan alle. Työnnä rusetti säärystimen sisään, ettei se avaudu.

Pull from the yarn ends, so the legwarmer drapes well. Tie the yarns and make a bow, cut the yarn ends shorter so you wont step on them. Tuck the bow inside the legwarmer, so it doesn't open.

Mene ulos, pidä hauskaa, anna pyryttää ja nauti talvesta lämpimin jaloin!

Go outside, have fun, let it snow and enjoy the winter with warm legs!

Wednesday 17 November 2010

Minä neuloin täällä // I Was Knitting Here


Juna Turusta Tampereelle
A train from Turku to Tampere

Monday 15 November 2010

Väritarinoita // Color Stories


Värien suhteen olen viime aikoina alkanut kokeilla uusia asioita. Astua ulos mukavuusalueeltani. Minä pidän kirkkaista, vahvoista väreistä. Sekä murretuista väreistä, kunhan niissä on voimaa. Halua, että värit ovat...värikkäitä. On hyvin vähän sellaisia värejä, joista en ollenkaan tykkää, mutta ne ovakin sitten yleensä haaleita ja mitäänsanomattomia.


Pidin ennen harmaatakin sellaisena. Mitäänsanomattana, tylsänä, perinteisenä. Varsinkin vaaleanharmaata. Meleeratuille harmaille sanon edelleen yäk, mutta tasainen pehmoinen vaaleanharmaa on tällä hetkellä yksi lemppareistani. Eräänä päivänä vaan alkoi tuntua siltä, että tarvitsen harmaata elämääni. Harmaasta tulee turvallinen ja lämmin olo. Nytkin puikoilla on harmaata, ja kaiken lisäksi mohairia. Mukavuusalueen rajat paukkuvat pahemman kerran, sillä tähän asti mohair on maailmassani koettu liian pörröiseksi ja täten kategorisoitu karvalankoihin. Karvalangat taas ovat ilmiselvä todiste ihmisen sielussa asustavasta pimeydestä.



Väri, jota en koskaan ole voinut sietää, on beige. En, vaikka sitä hämäämistarkoituksessa kutsuttaisiin kameliksi, hiekaksi tai nudeksi. Beigen epämiellyttävyyttä ei yhtään vähennä se, että yleensä beigeä käyttävät ihmiset käyttävätkin sitten melkein pelkästään beigeä. Kokobeige asu on minulle vielä suurempi kirosana kuin kokofarkku. Mutta mitä sitten tapahtui? Huomasin hiplaavani kaupassa epämääräisen vaaleanruskeaa lankakerää. Väri tuntui jotenkin...erilaiselta, rauhoittavalta kaikkien kirkuvanväristen kerien keskellä. Vein sen kotiin. Nyt olen jo päättänyt, mitä siitä tulee, ja joudun näinollen ostamaan kaksi kerää lisää. Ei olisi ennen tullut kuulonkaan. Vetoan kuitenkin siihen, että valmistajan mukaan sävy on nutria. En tiedä, mikä nutria on, mutta ainakaan se ei ole beige. En siis ole seonnut ihan kokonaan.


Valkoista en osaa käyttää. Se on värinä liian kirkas, puhdas ja, no...valkoinen. Osittain se johtuu käytännöllisyydestä: valkoinen likaantuu helposti ja muuttuu kokonaisvaltaisen nuhruiseksi. Minä kyllä tiedän, minulla oli valkoinen sohva. Sohva on edelleen sama, väri taas nuhruisen harmahtava. Yksityiskohdissa valkoinen kyllä menee, ja aloinkin ujuttaa valkoista neulomuksiini aloittamalla punaisen pipon sijaan punavalkoraidallisen pipon. Mutta suoraan sanottuna en usko, että siitä tulee käyttöpipo. Se valkoinen hyppii piposta silmille ihan liikaa. Jostain syystä kirkkaiden värien silmille hyppiminen ei huoleta minua lainkaan, mutta valkoiselta en sitä siedä.



Pinkistä en aikaisemmin pitänyt yhtään. Se liittyi jotenkin lapsuuteen: pinkki oli tyttöjen väri, ja minä en halunnut kuulua samaan ryhmään prinsessamekkoisten lettipäiden kanssa. En minä varsinaisesti mikään poikatyttö ollut, mutta tykkäsin enemmän sinisestä ja vihreästä ja ilmoitin kenkäkaupassa myyjälle kriteeriksi, että kengillä on voitava kiivetä puuhun. Mutta sitten viime talvena sattui "ihana vahinko", ja pyrkiessäni räiskyvänpunaiseen lopputulokseen tukkani värjäytyi pinkiksi. Rakastuin tukkaani, ja sitä myötä pinkkiin. Ja vaikka hiusväri myöhemmin vaihtui, rakkaus pinkkiin jäi. Niin vahvasti, että pinkki tukkakin tekee varmasti vielä paluun. (Kyllä äiti, olen tosissani. Tämä myös on ainoa varoitus, jonka aion asiasta antaa, muuten ainoan ruskeatukkaisen lapsesi muuttuminen uudelleen pinkiksi olkoon yllätys.)



Vaaleanpunainen kuuluu samaan lapsuustraumakategoriaan kuin pinkki, vaikka se saakin vielä lisää miinupisteitä haaleutensa vuoksi. Kuten sanottu, värin on oltava värikäs, ja vaaleanpunaisesta kuulee jo nimestä, että tulossa on kaikkea muuta kuin värikästä. Sitäpaitsi siskoni on vaaleanpunaisen ystävä, ja olen tästä syystä kokenut kansalaisvelvolliuudekseni tasapainottaa vaaleanpunaisen määrää maailmassa tai ainakin meidän perheessä. Blogin nykyistä taustaväriä voidaan kuitenkin pitää selvänä pehmenemisen merkkinä. Ja sitten ihan yllättäen yhtenä iltana aloin haaveilla kaulurista, joka olisi vaaleanpunainen ja ihan vähän pörröinen, kuin hattaraa kaulan ympärillä. Syytän moisesta mielikuvasta tätä ja tätä esimerkkiä. Onneksi projekti ei ole vielä edennyt (mahdollisesti kuolleena syntynyttä) ideaa pidemmälle, sillä siinä harmaassa mohairissa on tällä hetkellä kyllä ihan tarpeeksi handlaamista.



Tumma, syvä violetti löysi tiensä suosiooni vasta äskettäin. En tiedä miksi, mutta aikaisemmin minulla ei vain koskaan ollut mitään violettia. Valitsin aina muut värit ennen sitä. Kun sitten huomasin käyttäytyneeni violettia kohtaan syrjivästi, minulle kehittyi tarve saada sitä vaatekaappiini. Vähän kuin violetin puutostila. Nykyään olemme hyviä kavereita, ja rakastan violetteja yksityiskohtia. Vaaleaa liilaa en sen sijaan voi vieläkään sietää. Toinen asia, jonka kanssa olen vastikään tullut kaapista, ovat paljetit. Ennen kerroin inhoavani niitä, koska paljetit olivat joko tyttötyttöjen tai muotibloggarien touhuja, eikä sellaisista nyt kukaan vakavastiotettava vaihtoehtotyttö innostu. Oikeasti rakastan paljetteja, ainakin pienissä määrissä ja siellä täällä. En siis enää pelkää paljastaa, että olen tosiaan ostanut lankaa, jossa on paljetteja mukana.

--- --- ---

Lately I've been trying new things and stepping out of my comfort zone when it comes to colors. All those colors seen in pictures are ones I didn't like at all in the past, but am somehow interested in now. I know, what a pathetic summary for such a long post, but that's it, really.

Saturday 13 November 2010

Minä täällä hei // Hey, it's me

Tämän viikon olen kirjoittanut opinnäytetyötäni,
johon yllättäen lyötiin "äärimmäisen kiireellistä" - leima päälle.
Nyt se kuitenkin on valmis, ihan pientä viimeistelyä vailla vain.

Palaan siis tänne pian.
Mutta mitä teille kuuluu?

--- --- ---

I've been writing my thesis this week,
unexpectedly stamped with a
"super urgent"-text on it.
But it's ready now, just waiting for the final touches.

That means I'll be back soon.
But how have you been?

Monday 8 November 2010

Talviunipeitto // Hibernation Blanket




Aloin neuloa paloja peittoa varten, silmälläpitäen tulevaa talvea ja sen mukanaan tuomaa lisääntynyttä unentarvetta. Sitä voisi melkein kutsua talvihorrokseksi, sen verran herkästi menen talvisin lepotilaan. Mutta saa nyt nähdä, minä talvena tämän alle pääsee köllimään. Teen paksusta langasta isoilla puikoilla juuri siksi, että olisi edes periaatteessa mahdollista saada tämä valmiiksi ennen kuin hermot menee. Mutta parempi olisikin sitten valmistua, ettei paloille tarvitse keksiä muuta käyttöä. Koska muuten mulla on kyllä pannunlappuja koko loppuelämäksi.

Peitosta tulee toivottavasti iso, lämmin, pehmeä ja mahdottoman värikäs. Ei mulla muuta tällä kertaa. Palataan asiaan sitten kun on enemmän näytettävää!

--- --- ---

I started to knit patches for a blanket. Because the winter is around the corner accompanied with the huge need of sleep that always gets me when the evenings get darker. I almost hibernate over the winter, so I definitely need a blanket. I don't know though if I'll be able to get the blanket done for this winter, it might take longer. I'm using bulky yarn and fat needles in order for fast knitting, otherwise I'll loose my temper pretty soon. And I really wish I'll get this done, cause otherwise I'd have to find another way to use the pieces, and would then have enough potholders for the rest of my life.

I'd like my blanket to be big, warm, soft and very colorful. That's all for now. Let's get back to this when I have more to show you!

Saturday 6 November 2010

Löytöjä // Finds

Kunnollisen kirpparikierroksen tekeminen on muuttunut melkein viikottaiseksi tavaksi sen jälkeen kun perheesemme adoptoitiin Herra Peltipurkki. (Jota moni muu kutsuisi ikivanhaksi, säälittäväksi ja kolhuiseksi Fiat Puntoksi.) Viime aikoina kirppisjumalat ovatkin olleet suotuisia (Norsikselle kiitos ilmaisusta!) ja olen kantanut auton takakonttiin ties mitä. Tässä blogin aihepiiriin sopivia löytöjä, muitakin on siis ollut. Ja "viime aikoina" tarkoittaa suunnilleen viimeisen kuukauden sisään. Seuraavan kuukauden olenkin sitten kirppislakossa, että saan raivattua näille aarteille säilytystilaa.

--- --- ---

We've been trifting a lot lately, as it's so much easier now when we have a car. Our poor little Fiat might be old and pathetic, but it has made trifting tours almost a weekly habit. There's been lots of great finds lately (within thirty days or so) and I'm now going to show you the ones that can be counted under the subjects of this blog. There have been more, I tell you. Anyway, no trifting for me for the next month now, as I really need to find a place to store these first.


inspiroivia neule- ja askartelulehtiä

inspiring knitting and crafting mags

Lankaa! Paljon lankaa! Ja kaikki naurettavan halvalla,
lukuunottamatta noita punaisia.
Nekin olivat kyllä halvempia kuin lankakaupassa.

Yarn, lots of it! And all incredibly inexpensive,
expect the red ones. Those were still cheaper
than in a yarn store

Tällaisten löytöjen
(naurettavan pieniä ja vähän suttisia keriä todella ohutta lankaa)
kohdalla moni kysyisi,
että pakkoko sitä on ihan kaikki kotiin viedä,
mutta älkää huoliko,
minulla on jo suunnitelma näiden varalle.

With finds like this
(very small and quite shabby balls of incredibly thin yarn)
many people would ask
if it really is necessary to take everything home with me.
But don't worry, I already have a plan for these.

Yhdestä sekavasta lankapussista löytyi myös puolikas villasukka.
Harmittaa kovasti etten osaa kirjoneuletta,
sillä olisi hauskaa tehdä mokoma valmiiksi.
Mutta värit ainakin ovat ihanat,
joten kyllä niille käyttöä löytyy,
vaikka sukanalun purkaisinkin.

In one of those "mix and match" -yarn bags
I found half a sock. I'm very sad I have no idea how to
do colored knitting, as I'd love to finish this.
But as I love the colors,
I'll find a way to use the yarn anyway
even though I'd have to frog this.

Ja voiko nappeja muka koskaan olla liika?

And is it even possible to have too many buttons?

Matonkuteita! Kaksi isoa säkillistä,
hyvin halvalla. Oransseista ja keltaisista
aion virkata jotakin, koska ne ovat trikoisia
(Kunhan vaan löydän jostain sopivan jättikoukun).
Muista en vielä tiedä, mutta
kyllä niillekin voi vielä tarvetta tulla.
Pahimmassa tapauksessa täytyy opetella
vaan kutomaan mattoja.

Weft for rags! Two sacks in a very low price.
I'm going to crochet something of
the yellow and orange ones
(as soon as I find a hook big enough),
but I don't know about the other ones yet.
I'm quite sure I'll find a way
to use them up too.
In the worst case scenario
I just have to learn how to weave.

Wednesday 3 November 2010

Minä neuloin täällä // I Was Knitting Here




Turun pääkirjasto
Turku Main Library

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails