Sunday 4 July 2010

Kohtuuttoman kohtuutonta




Sorry, this text isn't available in English.
I promise this won't happen again.

--- --- ---

Epäilen sairastavani käsityöbulimiaa. Tunnistan nimittäin itsessäni jatkuvan ahmimisen tarpeen. Koko ajan on aloitettava ja suunniteltava uutta, vaikka kesken olisi millainen kasa. Materiaaleja on viiteenkymmeneen ideoituun projektiin ja sataan vielä ideoimattomaan, mutta silti niitä pitäisi hamstrata lisää. Myös oksentamista vastaavaa toimintaa esiintyy: keskeneräisiä töitä ja ideoita syljetään vessanpönttöön jos ne eivät toimikaan ihan niin, kuin alunperin kuvitteli. Koska aina on niin paljon meneillään, ei riitä intoa eikä aikaa rauhassa muokata juttua toimivaksi. Lopputuloksena on hyvien ideoiden ja lupaavien alkujen hylkäämistä, ikuista käsityöhätäilyä ja pakottava tarve saada valmista, että olisi jotain, millä mitata edistymistä. Taudinkuvaan kuuluvat myös negatiiviset tunteet: ahdistus, syyllisyys ja hämmentyminen. Tämähän ei tietenkään tarkoita, että käsityöbulimikko ei nauttisi harrastuksestaan ja saisi siitä positiivisia asioita irti. Mutta kun bulimia aina kausittain yltyy hallitsemattomaksi, alkaa sitä miettiä, että onkohan tässä pakonomaisessa askartelussa enää mitään järkeä. Miten ihmeessä hidastaa tahtia? Ja oisko jossain jotain tukiryhmiä?


Minulla on tällä hetkellä kesken seuraavanlaisia asioita:
- kesäpipo itselle ja erään talvipipon korjaus
- yksi ja aina sama villapaita
- ainakin kahdet lapaset
- paperihelmet
- marmorikuulakoru
- housujen paikkaus
- nappitennarit
- sammakkopipo
- ikuisuushuivi
- spiraalipipo
- melkein valmis mekko

Ideatasolla pyörivät:
- satulansuojus polkupyörään
- lukuisia kaulakoruja
- pari tilaustyötä
- diakehyksiin liittyviä juttuja
- vanhojen tossujen tuunaus
- pikkukivet ja simpukat
- t-paitojen koristelua ja painamista
- uusia hameita ja mekkoja
- kierrätysmuistikirjat
- pipo veljelle
- Afrikan tähti - korut
- muovikolikot
- isoäidin neliöt ja muut jämälankajutut
- sateenkaaripipo
- säärystimet
- kamerakotelo
- virkatut helmet

Lisäksi haaveilen:
- papu - ja pastakoruista
- origamista
- dinonaulakosta
- uudesta kassista
- ristipistoista ja kirjonnasta (hyvin varovaista haaveilua tosin)
- villasukan opettelemisesta
- pehmokissoista
- haarukka- ja lusikkakoruista
- lankojen värjäämisestä
- öljyväreillä maalaamisesta

7 comments:

  1. Haha, tiedän tunteen! Itse en tosin raaski aloittaa mitään (vaikka materiaalit on hankittu), koska jos se kuitenkin menee piloille ja materiaalit hukkaan.
    Ideoita on vaikka pienelle kylälle, mutta eiiii..

    ReplyDelete
  2. Erittäin tuttu tilanne :-)) olen ihan samanlainen :-) T. Aino

    ReplyDelete
  3. ooh hei odotan tuon marmorikuulakorun näkemistä innolla, itsellä käyny mielessä kans mut toteutustapa on vielä mietinnän alla...

    ReplyDelete
  4. täällä kohtalontoveri ilmoittautuu! Tosin materiaaleja en ole onneksi vielä hankkinut kaikkiin :D Mutta aina vaan täytyy keräillä uusia ideoita vaikka vanhojakin olisi kylliksi ainakin seuraavaksi viideksi vuodeksi!

    ReplyDelete
  5. Samma här! Joskus kun oikein turhaudun, heitän viimeistelyä vaille olevan työn kokonaan roskiin, jos se ei olekaan juuri sellainen kuin piti. Kärsivällisyyttä tänne, NYT HETI! :)

    ReplyDelete
  6. Joo, just noin! Keskeneräisiä töitä kertyy väkisinkin, muutenhan ideat eivät nytkähtäisi lainkaan eteenpäin. Niitä voi sitten pikkuhiljaa työstää eteenpäin. Sitten 20 v. päästä voit jo hyvällä omallatunnolla heittää parhaat päältä pois:) Toi kuulostaa myös siltä, että kannattais laitta kaikki ideat ihanaksi ideakirjaksi muistiin. Koskaan ei tiedä milloin ideat ehtyvät hetkellisesti ja silloin oma ideakirja on suureksi avuksi. Muuma

    ReplyDelete

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails