Ensiksi, ettei taas unohdu: voisivatko kaikki luovaan leikkiin ilmoittautuneet pistää postiosoitteensa mulle sähköpostilla, kiitos. Osoitteenihan on siis tjinuski.ikomi[at]hotmail.fi
Ja sitten asiaan...
Kiinnostuin tästä pipo-ohjeesta nähtyäni sen mukaan tehtyjä myssyjä blogeissa. Vastaavan ovat toteuttaneet ainakin Norsis ja Ilona. Ohje kuitenkin osoittautui hankalammaksi kuin odotin. Ainakin minulle. Periaatteessa kaikki on ihan yksinkertaista, mutta käytännössä olen purkanut ja aloittanut alusta nyt ainakin viisi kertaa. Kierrokseni kiemurtelivat hassusti, lisäsin tai vähensin väärissä kohdissa tai muuten vain mokailin. Sitä paitsi lopputulos näytti paljon enemmän verkolta kuin pitsiltä, johtuen ehkä eri langan käytöstä. En siis ollut tyytyväinen. Halusin kuitenkin kokeilla vastaavaa pitsikuviota johonkin, joten neiti kärsimätön otti käyttöön paksumman langan ja isot puikot.
Ei se niiden avulla sitten niin vaikeaa ollutkaan. Kun silmukoita on vähemmän, jaksoin keskittyä koko kierroksen enkä tehnyt koko ajan tyhmiä virheitä. Kavennusohjetta en tosin ihan ymmärtänyt, joten tein omasta päästä. Siksi yläosa näyttää vähän hassulta. Lanka on Drops Ice, paksu puuvillasekoitelanka. Vyötteessä sitä kuvaillaan talvipuuvillaksi. Ja aika lämmin ja talvinen tästä tulikin, joutunee odottamaan kirpeitä syysaamuja ennen kuin pääsee käyttöön. Paksulla langalla pinta näyttää mielestäni kivemmalta, ja muutenkin olin tyytyväinen. No, olen aina silloin, kun työ valmistuu muutamassa tunnissa ja tuntuu mukavalta päässä. Nyt toivon, että syksy tulisi pian!
--- --- ---
I got interested in this beanie when I saw it couple of times in various blogs. At least Norsis and Ilona have done one. But it appeared to be more difficult than it seemed - at least for me. Somehow I just didn't get it right, and started over at least five times. And my knitting didn't look anything like the pattern, probably cause I used different yarn. In the end I just gave up. But cause I wanted to try the pattern anyway, I tried with thicker yarn and bigger needles.
And it looked so much better that way. And with less stitches I was able to stay focused and didn't make that many stupid mistakes. This yarn is Drops Ice by Garn studio, and was described as winter cotton. And therefore the beanie is very chunky and warm, so I guess I have to wait for a while before I start using it. But imagine how perfect it will be on a chilly fall morning! Almost wish the autumn came already.
Eilen olimme synttäribileissä. Diili oli, että poika ostaa lahjan ja minä paketoin sen. Samalla pääsin lisäämään oman osani lahjontaan. Ruusuke on tehty mittanauhastani, ja on samalla rintakoru. Inspiaationa käytin kädentaitomessuilta ostettua mittanauharuusuketta ja tätä ystäväni löytämää ohjetta. Sen enempää en osaa selittää, miten tämän tein, sillä lopputulos syntyi lähinnä kokeilemalla ja vääntelemällä. Suunnittelen kyllä tekeväni lähiaikoina tutoriaalin tällaisen tekemiseen, mutta ensin on löydettävä lisää mittanauhoja materiaaliksi. Jos sinulla on vanhoja tarpeettomia ja haluat antaa niille uuden elämän, postiosoitteeni saa pyytämällä. Paluupostissa saat ruusukkeen sillä varauksella, ettei homma mene ihan pipariksi. Ensimmäisestä yrityksestäni ei nimittäin tullut yhtään edustuskelpoinen.
--- --- ---
We were in a birthday party yesterday. The deal was my boyfriend buys the gift and I gift-wrap it. I couldn't resist adding something special from myself to the gift, so I made a bow that's a brooch at the same time. It's made out of my measuring tape. I was inspired by a bow brooch I once bought from a craft fair, and this tutorial found by my friend. Otherwise I can't really explain how I made it, it was mostly just testing different ways to bend the tape. I'm planning to make a tutorial soon, but first I have to find some more measuring tapes as material. If you have some old ones you don't need anymore, feel free to send them to my way!
Tein sen! Sain tänään ensimmäiset villasukkani valmiiksi. Inspiraatio on saatu uusimmssa Novita-lehdessä olleesta sukkaohjeesta, mutten ole varma, onko nämä nyt sitten tehty ihan samalla tavalla. Seurasin nimittäin äitini ohjeita ja neuvoja, enkä ole niin varma, että osaisin ilman niitä tehdä enää toisia sukkia. Ja kyllä, lyhyet varret ovat minustakin vähän hassut, mutta niiden takia pääsin nopeasti käsiksi siihen vaikeimpaan osaan eli kantapäähän. Lanka on Novitan Isoveljeä, syksyn uutuusväri. Olen rakastunut tällaiseen hillittömään pinkkiin.
--- --- ---
I made it! Finished my first knitted socks today. I got the inspiration from a knitting magazine but am not sure if these are done exactly same way. I followed my mom's instructions, and probably couldn't make another pair without them. Those legs are so short so I could get to the hardest part - heels, sooner. Anyway, I love the crazy pink color.
Olen 23- vuotias käsityöihminen Pohojammaalta. Valmistuin lasi- ja keramiikkamuotoilijaksi vuosi sitten, minkä jälkeen olen tehnyt satunnaisia lavastajan, kuvittajan, askarteluohjaajan ja käsityöläisen hommia. Olen aina tykännyt väkerrellä erilaisten materiaalien kanssa ja inspiroidun helposti suunnittelemaan kaikenlaisia töitä. Luonnoskirjat ovat pullollaan ideoita ja jotkut työt päätyvät valmiiksikin asti. Usein käy kylläkin niin, etten saa tehtyä edellistä valmiiksi kun seuraava työ on jo tekeillä!
Haluan esitellä teille työn, jossa yhdistyy aihe, josta tykkään ja tekniikka, joka antaa paljon mahdollisuuksia aloittelijoillekin. Tein rintakorun käyttäen kangastusseja ja kirjontaa. Kirjonnasta voi helposti tulla mieleen kukkakuvioiset pöytäliinat ja vanhat huoneentaulut, mutta kirjomisaiheita voi kuitenkin suunnitella itse, eikä pistojakaan tarvitse opetella, ellei itse halua.
Haluamasi kuvan voit jäljentää kankaalle esimerkiksi lyijykynällä (josta voi jäädä näkyviä jälkiä kankaalle) tai kuten minä, käyttäen taikatussia, jonka väri katoaa kankaasta muutamassa vuorokaudessa. Väritä kuva kangastusseilla ja silitä se, jotta väri jää kunnolla kiinni kankaaseen. Kirjo ääriviivat, tai tee yksityiskohtia. Erilaisilla pistoilla saat vaihtelua kuvaan. Tällä tavalla kirjonnan aloittelijakin (kuten minä!) saa tehtyä hienoa jälkeä vähemmillä pistoilla. :)
Kiitos Inari, kun sain vierailla blogissasi! Hyvää ja luovaa kesää kaikille :)
- Bermudan Jenni
...
Ihana! Nyt minunkin on pakko opetella kirjomaan. Tähän asti opettelua ovat tosiaan estäneet mummomielikuvat. Eikä ollut koskaan tullut mieleen, että kuviahan voi tosiaan tällä tavalla värittää. Kiitos Jenni!
Seuraavaksi allekirjoittanut palaa bloginsa backstagelle, mutta kiitos vielä kaikille vierailijoille! Pikapuoleen luvassa varsin lämpimiä lomakäsitöitä, sillä villalanka ja helteethän tunnetusti sopivat yhteen. Talvi tulee kuitenkin pian, ja minä päätin alkaa varautua ajoissa. Ensin täytyy kuitenkin saada jotain valmiiksi, sillä syystä tahi toisesta hommat ovat viime aikoina tavanneet jäädä puolitiehen uuden neuleidean iskiessä tajuntaan.
I'm a 23-year-old crafter from Ostrobothnia, west coast of Finland. After graduating as a glass and ceramic designer I've been doing some set decorating, illustrating, craft instructing and crafting. I have always liked to combine different materials and I'm inspired easily. My sketchbooks are full of ideas and some of them turns out to finished works. Often though I don't have time to complete the previous work when a new thing is already in the making!
I like cold white coffee, flat fields of Ostrobothnia, polka dots, old school tattoos, symbolic pictures, documentaries, dreams, matryoshka dolls, soundtracks and new pens.
I'd like to show you a work which includes theme I like and a easy method for beginners. I did the brooch using fabric markers and embroidery. Embroidery doesn't have to be those floral tablecloths your ganny made. You can design your own pattern and you don't even have to learn those stitches if you don't want to.
Trace the pattern using pencil (which can leave a stain) or magic marker like I did. Colour the pattern with fabric markers and remember to iron it well. Embroid the outlines or make some details. Using different stiches you can easily vary your pattern. This way a newbie (like me!) can create great things with less stiches!
Thank you Inari for featuring me! Have a wonderful and creative summer you all! :)
- Jenni from Bermuda
...
How lovely! I think I have to learn to do embroidery. So far I haven't tried because of the granny-related image. And it's never occurred to me it's possible to color up your embroideries like this. Thank you Jenni!
Coming up next: yours truly returns to the blogosphere. Once more big thanks to all the guest bloggers. Soon you're gonna see some of my warm holiday crafts, as wool and heat go well together. The winter is coming anyway, better to get ready. First I have to finish something though, cause recently I've been moving straight to the next idea without finishing any objects.
Hei! Olen Tintin Tintin luomuksista (http://tintinluomukset.blogspot.com) ja olen käsityöaddikti. Mikä tahansa laji kelpaa ja tähän mennessä olen jo kokeillut neulontaa, virkkaamista, kudontaa, tilkkutöitä, korttiaskartelua, pienimuotoisia puutöitä, huovutusta, helmitöitä, emalointia, hopeasavea, kaislanpunontaa ja kankaanpainantaa - ainakin. Tällä hetkelllä käsissä useimmin pyörii neule- tai virkkaustyö, kun ne ovat helposti kuljetettavissa. Tätä pahettani olen harrastanut bussissa, junassa, autossa, koulussa (tunnilla ja välitunnilla), luennolla, koulutuksessa, odottaessa, jalkapalokentän laidalla, ystävien seurassa, kävellessä, puistossa, laivassa.., Sopivia aineita tulee hamstrattua liiankin kanssa ja olenkin yrittänyt hillitä itseäni, kun ilkeät välittäjät tarjoavat joko liian ihania aineita tai tarjoavat niitä edulliseen hintaan. Onneksi tämä addiktio ei ole hengenvaarallinen, vaikka se välillä aiheuttaa säröjä perherauhaan kun a) äiti vaan neuloo tai b) kun joka paikka on täynnä lankoja.
Yksi lenppariaikaansaannoksistani on tämä huovutettu norsutaulu. Se kuuluu sarjaan "Ei tullut sitä, vaan tätä", jota usein harrastan. Lähdin huovuttamaan tervetulotoivotusta oveemme, mutta työn valmistuttua en raaskinut jättää sitä oven ulkopuolelle. Siitä tuli myös hieman liian iso ovikoristeeksi ja päätin tehdä siitä taulun. Kehyksetkin tein itse kaverini avustuksella. Pikkunorsu on nyt olohuuoneemme seinällä ja ilahduttaa ainakin minua aina, kun silmä siihen osuu. Tämä työ on ajalta ennen blogia, joten tämä on sen ensiesittely virtuaalimaailmassa.
Kiitokset Ikomille tästä hauskasta haasteesta!
--- --- ---
Hello!
I´m Tintin from Tintin luomukset (http://tintinluomukset.blogspot.com) and I´m a craft-addict. So far I´ve tryed knitting, crochetting, weawing, small wood work, felting, silver clay, card making, quilting, enameling, beadwork, printing - at least. I´ve done crafts in a bus, a train, at school, at lectures, waiting, with friends, walking, in a park, in a boat etc... I have too much material ´cause evil dealers offer too wonderfull stuff or stuff for a reasonable price. Lukily this addiction doesn´t do you any harm altough it might affect your family peace ´cause a) mom is always knitting and b) there is yarn all over the place.
This Baby Elephant is one of the favorite works I´ve done. It belongs to he series "Started doing this, got that". I started it as an wellcome sign to our door, but it came out so beatiful so I decided to put it on the wall. With a little help from my friend I also made the frame myself. Now it makse me happy everytime I see it. I`ve made this a few years ago so this is it´s first preseentation in the virtual world.
Olen Netta, tai blogissa minut tunnetaan nimellä Oliver, Batman or me- blogin kirjoittaja. Olen 13 vuotias tyttö. Blogini käsittelee lähinnä kaikenlaista askartelua ja näpertelemistä, käsitöitä ja sen sellaista. Se on vielä pieni ja tuntematon, mutta yritän kirjoittaa merkintöjä usein. Kaikenlainen näpertely, askartelu, tuunaaminen ym. on mulle kuin elämäntapa. On ihan normaalia että säästän kaikenlaisia juttuja, joita muut heittävät roskiin, ja myöhemmin teen niistä jotain hienoa ja hyödyllsitä. Tällä hetkellä juuri se kierrättäminen on minulle tärkeää. Minusta on ihan normaalia ajatella "roskan" nähdessään, että siitä voisi vielä tehdä jotain. Se taas kuulostaa niin hassulta, jos ylä-aste ikäinen ei osaa vielä laittaa lankoja ompelukoneeseen! Mutta kyllä minä tajuan ettei kaikkia kiinnosta sellainen. Minut on pienestä pitäen opetettu olemaan myös kärsivällinen, mutta silti joskus menee hermot, kun silmukat tippuu neljättä kertaa peräkkäin! Silloin teen hetken jotain muuta ja seuraavana päivänä yritän uudelleen. Askartelun ja sellaisen lisäksi harrastan näyttelemistä, kulttuuri ja media-kerhoa, kuvista sekä valokuvaamista, silloin kuin ehdin.
Projektiksi valitsin aika yksinkertaisen jutun, koska en osaa selitää monimutkaisia asioita. Otin teille kuvia siis siitä mitä tapahtuu kun omistaa kangastussin ja valkoisen t-paidan! Voin sanoa että ei siitä ei seuraa mitään vaikeasti toteutettavaa :)
Elikkä aluksi piirrä tai kirjoita paperille jotain. Itse piirsin mörköjä :)
Sitten jäljennä kuva/teksti kankaalle lyijykynällä himmeästi. Tämä vaihe ei ole pakollinen, jos pitää piirtäessä malli paperia t-paidan sisällä.
Laita sanomalehtiä t-paidan sisälle, jottei väri tartu selkään ja sitten vain kangastussi käteen ja piirtämään.
Sitten kun olet piirtänyt kuvan valmiiksi, silitä se huolellisesti. Itse silitin oikeinpäin ja sellainen sideharson tyylinen kangas raudan ja kankaan välissä.
Ja tadaa! Omaperäinen ja taatusti uniikki paita on valmis!
Kiitos kun pääsin vieraaksi blogiisi! Terveisin, Oliver
--- --- ---
Hi, I'm Netta (in blog world known as Oliver) from the blog Batman or me. I'm 13. My blog mostly includes all things related crafting. Crafting and customing is like a lifestyle for me. It's pretty normal that I save all kinds of thing thinking I could reuse them sometime. At the moment recycling is very important for me. My other hobbies are i.e. acting, arts and photographing.
I wanted to show you what you can do with a t-shirt and a textile pen. First draw your shape to the paper, then copy it to the fabric with a pencil. Put some paper inside the shirt so the color won't go to the backside and start drawing. When you're ready, remember to iron your shirt very well using a gauze or something like that in between your shirt and iron. And ta-da: you have an original and unique t-shirt.
Hohoo, olen päässyt hyppäämään oman karsinan aidan yli, rellestämään IKOMIN KARSINAAN! ”Saat kirjoittaa ihan mistä vaan.” OK, mietitäänpä...
No muutama sana itsestä, se oli toivomuksena. Olen kolmekymppinen haahuilija ja haaveilija sekä suomalaisen yhteiskunnan arvostama humanisti ja artesaani, joten vietän aikaani lähinnä valtion kustantamalla ”lomalla”. Olen onnistunut järjestämään itselleni kuitenkin omaehtoista toimintaa, ja tärväänkin aikaani lähinnä juuri siihen, mistä tässäkin blogissa on kysymys; monenmoiseen mielikuvitukselliseen väkrystykseen ja tuotosten esittelyyn julkisesti sosiaalisessa mediassa. Minusta on hienoa, että tällaisesta ihmeellisyyksiä näpräävästä nörtistä on tullut melko hip ja cool sitä myötä, kun olen alkanut esitellä tuotoksiani netissä. Aivan mahtavaa! :D
Normaalisti väärinkäytän villalangan ja askartelutarpeiden lisäksi internetin valtavirtaa omassa blogissani PASKA NEULE, jota päivittelen etenkin näin kesäaikaan varsin laiskasti yhdessä ystäväni nakin kanssa. PASKA NEULE ei ole neuleblogi, jota kannattaisi lukea, mikäli etsii ohjeita uusiin ihmeellisiin neulemalleihin tai... noh, oikeastaan mihinkään. Paskis raiskaa taitavan tekijän ideaalia ja esittelee lähinnä sutta ja sekundaa. Lohdun sanana voin tietysti vinkata, että nakki osaa, minä en. Mutta tämä ei meitä haittaa. Kommentoimme elämää ja olemista kötöstystemme kautta, suuremmin itseämme kritisoimatta. PASKA NEULE on täynnä huonoa suomenkieltä ja Kumman kaa -tasoista huumoria. Se on aika hauskaa – meidän mielestämme. Käykää lukaisemassa, muodostakaa oma mielipiteenne ja jättäkää kommenttinne!
Neulehtiminen ei suinkaan ole ainoa asia, johon tätä arvokasta aikaani olen saanut käytettyä. Hullaannuin jokin aika sitten burleskista ja vintageharrastuksesta, ja sitä myötä fantastisista hatukkeista. Tuntuvat nekin olevan nyt kuuminta muotia. Tunnettu tosiasia lienee, että työttömän kassasta saa revittyä hyvin vähän rahaa mihinkään ylimääräiseen, joten köyhänä käsityöläisenä päätin tarttua härkää sarvista ja tehdä omani. Siitä se sitten lähti, tyllin, satiinin ja tekokukkien muodostama hyökyaalto, jonka seurauksena on syntynyt monen monta tusinaa upeaa ja uskomatonta härpättiä. Näitä voi käydä ällistelemässä toisessa tarpeellisessa sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, Uu-la-la!'ksi nimetyllä sivulla. Kanssani Uu-la-la!'ta emännöi ystäväni Mepa, siskoni tylliydessä ja hömpässä. Uu-la-la! onkin ikään kuin kahden naisen terapiaryhmä, jonka tavoitteena on hoitaa omaa tarpeettomuuden ja turhuuden tunnetta lähinnä lisäämällä ällistyneen kikatuksen määrää tässä maailmassa. Julistamme pinkin hörmykän ilosanomaa toinen toistaan huikeammissa muodoissa. Myös Uu-la-la! ottaa mielenkiinnolla vastaan kommenttinne, joten käykää ihmeessä kurkistelemassa.
Koska kirjoitan jo PASKA NEULEessa lanka-asioista, ajattelin hyödyntää Ikomin tilaa esittelemällä jotain Uu-la-la!'n väkästyksistä. Vaikka teemme tarvittaessa tilaustöitä, eivät Uu-la-la!'n tuotokset synny tuotteistaminen tai rahanteko mielessämme. Teemme mitä haluamme, sitä mikä meitä naurattaa. Niinpä monet omista ideoistani syntyvätkin vain haahuilemalla otollisen materiaalin äärellä, odotellen sitä suurta välähdystä päässäni. Kiertelen paljon kirpputoreja silmät apposen ammollaan, hipostelen kankaita ja rihkamaa. Ja toden totta, välillä välähtää.
Olin kaksi viikkoa sitten piipahtamassa uusimmassa lempparipaikassani Pelastusarmeijan kirpputorilla. Erityisen hyvä paikka on siksi, että siellä myydään paljon pikku leluja. Ne jos mitkä ovat aivan loistavaa materiaalia hullujen hatukkeiden askarteluun! Viimeisimmällä kierroksellani törmäsin aivan poskettoman hienoihin yksisarvisleluihin, ja ne lähtivät hetkeäkään miettimättä mukaani. Kipitin posket hehkuen kirpputorilta suoraan Eurokankaan tyllipinkoille ja leväytin lelupussukkani kirjaville pakoille. ”Tuota, tuota, tuota ja tuota, näitä täytyy saada!” hihkuin, ja ronttasin pinon pakkoja mittauspöydälle. Myyjä katseli minua hetken, kröhäisi, ja kysyi sitten: ”Öööm, siis mitä sää noilla leluilla silleen... Niinku et miten ne oikeen tähän liittyy?” ”Mä pistän ne näitten tyllien kanssa mun päähän!” Myyjä repesi, leikkasi minulle kolmenkymmenen sentin pätkiä puolesta tusinasta tyllipakkoja ja toivotti mukavia paskarteluhetkiä.
Hatukkeiden suhteen olen todennut, että kun kokonaisuus alkaa näyttää hyvältä, tasapainoiselta ja tyylikkäältä, tulee niihin lisätä vielä jotain. Vasta sitten se on valmis. Kun idea lähtee kultasarvisesta unikornista, ollaan jo valmiiksi sillä vyöhykkeellä, että mikään ei ole liikaa. Lienettekö kanssani samaa mieltä?
Ensimmäisenä syntyi vaaleanpunainen yksisarvinen. Käytän hatukkeiden pohjina paksua huopalevyä, jota muotoilen hieman kuperaksi leikkaamalla ja ompelemalla – näin hiuskiinnikkeet, pinnit, klipsit tai kammat, asettuvat niiden alle aavistuksen huomaamattomammin. Yksisarviset vaativat ehdottomasti jotain huikeaa, joten tämän kaverin pohjaksi päätyi ärtsypinkki sydän. Sydämen reunoille ompelin vaaleanvihreitä paljetteja hieman imelää ilmettä raikastamaan. Tyllivarastosta oli nyt mistä valita, päädyin jatkamaan pinkkiä linjaa. Pyöräytin reunoille ja yksisarvisen alle hieman vaaleanpunaista volyymiä. Tämä näytti jo tällaisenaan melko hyvältä, mutta ”lisää vielä jotain” -periaatteen mukaisesti plätkäisin yksisarvisen rinnalle vielä hervottoman kokoisen vaaleanpunaisen satiininauhasta askarrellun rusetin. Viimeinen silaus teki hatukkeesta täydellisen...
Toiseksi tekemästäni violetista yksisarvishatukkeesta uhkasi tulla aavistuksen hillitympi. Valitsin hatukkeen pohjaksi tällä kertaa luonnonvalkoisen huovan, mutta koska hyvä maku ja yksisarvishatukkeet eivät kuulu samaan lauseeseen, päätyi valkoisen sydänpohjan reunoille hirvittäviä violetin ja vaaleanpunaisen sekaisia shiftaavia paljetteja. Eläköön Tiimarin paljettivalikoima! Tämä yksisarvinen tuntui laukkaavan onnellisena jossain, ja päätinkin, että muotoilen violetin tyllin siten, että yksisarvinen näyttäisi laukkaavan violetissa meressä. Niinpä yksisarvisen kurvatessa tyllimeri nouseekin ikään kuin huikeiksi pärskeiksi sen jaloista. Edellisen hatukkeen linjaa noudattaen tein myös tähän suuren satiinirusetin, jolla sai lisäväriä violetin sekaan. En oikein osaa päättää, kumpi olisi suosikkini!
Ajattelin kasata muutaman tärkeän huomiokohdan hatukkeiden väkertelystä vielä tähän loppuun, jotta teille lukijoille jäisi käteen muutakin kuin huonoja juttuja. Siispä Hilla tarjoilee Hatuke 101:n, olkaapa hyvät!
Valitse aina pitävä kiinnityssysteemi, parhaiksi olen havainnut eri kokoiset hampaalliset tukkaklipsit sekä kammat, joiden lisäksi voi käyttää apuna vielä irtoklipsejä tai pinnejä
Tukeva huopapohja antaa mahdollisuuden läjätä runsainkin mitoin krumeeluuria krumeluurin päälle, joten pohjaan kannattaa paneutua
Kiinnitysten tekeminen ompelemalla pitää hatukkeen painon melko pienenä, liimapyssyn kanssa suhatessa paino kasvaa
Satiinin reunat kannattaa aina polttaa, trikoon reunat saa pysymään rullaantumatta vaikkapa liimalla tai mikä vielä parempaa, glitterliimalla, ja mikäli mahdollista, etsi käyttöön purkaantumattomia kankaita – näin pieniäkin muotoja on helppo tehdä
Hatukkeet ovat kuin dioraamoja tai miniatyyrifantasioita – mielikuvitusta tuskin voi koskaan olla liikaa! Kaikki kiinnityskelpoinen käy materiaaliksi, joten ylitä itsesi ja nyrjäytä kanssaeläjien silmät!
Riemuntäyteistä kesää toivotellen ja Ikomia tilasta kiittäen,
Hilla
--- --- ---
As a brief summary of the long and somewhat weird writing above: I'm an unemployed thirty-year-old, who has tried to find The Meaning of Life by misusing everything craftable (if that's even a word..?) materials and the social media. I write a blog called PASKA NEULE – translates roughly as The shitty knitting – with a friend of mine, nakki. PASKA NEULE is focused on knitting and a little bit of crochet, but the point is actually just to goof around and make some bad jokes. Really... Well, see for yourselves – although the blog is all in Finnish. I also make lots of other meaningless stuff, lately I've been into burlesque and vintage style fascinators. When makin fascinators, everything's OK and nothing's ever enough! That's what I love about them. Most of my imaginative creations you can find from Facebook page Uu-la-la!, which could almost be described as a therapy group for me and my friend Mepa, sisters in tull and satin. I use many kinds of recycled materials as my inspiration, mostly found from flee markets. Here I introduce to you two of my latest darlings, the two unicorn toy fascinators. Now, which one's your favourite? I just can't decide!
Jos et voittanut arvonnassa (tai vaikka olisit voittanutkin...) tämä on tilaisuutesi saada postilaatikkoon jotain jännää. Törmäsin juttuun Annan Onnellinen päivä - blogissa, ja tottahan minunkin piti päästä mukaan. Jätä kommentti jos sinäkin tahdot osallistua. Ja kuten Annakin, lupaan esitellä tuotokseni jossain vaiheessa täällä blogissa.
Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat. Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.
Satunnaisotannalla (random.org) yllätyspaketin voittajaksi valikoitui kommentti numero yhdeksän, eli tällä kertaa Riikka. Onnea! Pistätkö kesäosoitteesi sähköpostiini, niin paketti lähtee matkaan mahd. pian.
--- --- ---
The winner of the giveaway (drawn by random.org) was comment number nine, in other words Riikka. Congratulations!
Hey! I'm Katie, You can find me over at my blog Punk Projects.
My mom taught me crafts when I was little, and I have loved it ever since. I do a lot of paper crafts, recycling crafts, sewing, etc. I always like to try new techniques and ideas.
Here is a project I did a while back, It is a pencil case, But the fabric was just a plain white color, So I drew on it with crayons (a technique I love.) When you draw on your fabric, you can put either freezer paper, or parchment paper on top, run the iron over it a few times, and the crayons will be set into the fabric and shouldn't come off. It turns out really neat! Then I just sewed up the sides of the fabric and added a zipper! I use my pencils all the time, so I love having pretty cases for them!
Thanks for featuring me Inari!! -Katie
...
Thank YOU Katie, this was totally new to me, and now I definitely have to try it.
Äitini opetti minua askartelemaan kun olin pieni, ja olen rakastanut sitä siitä lähtien. Teen paljon paperitöitä, kierrätysjuttuja, ompelua ja sellaista. Olen aina valmis kokeilemaan uusia ideoita ja tekniikoita.
Tein tämän penaalin joku aika sitten. Kangas oli alunperin valkoinen, joten piirsin siihen väriliiduilla (rakastan tätä tekniikkaa). Kun olet piirtänyt kankaalle, silitä sen jälkeen kuvan päältä leivinpaperin läpi. Näin väri tarttuu kankaaseen, eikä sen pitäisi irrota. Se jälkeen vain ompelin penaalin päädyt javetoketjun. Käytän värikyniäni koko ajan, joten on kivaa kun niillä on nätti kotelo.
Kiitos kun sain vierailla!
-Katie
...
Kiitos Katielle, tämä oli minulle ihan uusi tekniikka. Ja nyt sitä on tietenkin pakko päästä kokeilemaan. Ja pahoitteluni kököstä käännöksestä, helle rasittaa aivoja estäen paremman lopputuloksen.
Olen kohta 20-vuotias taidekasvatuksen opiskelija. Rakastan tehdä itse kaikkea luovaa, tuunaan, virkkaan, neulon, askartelen ja paljon muuta! Eniten tykkään suunnitella itse ja tehdä jotain värikästä, mieluiten kierrätysmateriaaleista. En pidä valmiista ohjeista tai kaavoista, mutta rakastan inspiroitumista netissä näkemistäni kuvista. Olen pienestä pitäen tykännyt näpertää, mutta myös kohta vuoden olemassa ollut blogini on innostanut minua tekemään entistä enemmän itse.
Valitsin projektiksi tähän esittelyyn hama-helmistä tehdyn avaimenperän, koska hama-helmet ovat yksi lempparimateriaaleistani, ja blogini alussa tein paljon niistä koruja. Tykkään edelleenkin hama-helmistä todella paljon, koska ne ovat niin helppoja ja niistä voi tehdä näyttäviä ja värikkäitä koruja. Rusetti-aihe on myös yksi suosikeistani.
Tämän rusetin tekemiseen ei juuri ohjeita tarvita, pelkkä kuva riittää mallin kopioimiseen. Tarvitset hama-helmiä, alustan ja silitysraudan. Valmis kuvio silitetään kovaksi silitysraudalla leivinpaperin läpi. Tein neulalla reiän jäähtyneeseen rusettiin ja käytin vanhasta avaimenperästä jäänyttä avainrengasta. Valmis avaimenperä pääsi koristeeksi reppuun!
I am a 20 year old student. I love to do everything that is creative: to crochet, custom, knit, sew, and much more! Most of all I like to create something colorful, preferably from recycled materials. I do not like instructions or formulas, but I love inspiring images I saw online. Since I was little I have liked crafting, but my blog has also inspired me to do more by myself.
I chose to make a key ring with Hama beads, because the Hama beads are one of my favorite materials, and at the beginning of my blog I did a lot of jewelry using them. I still like Hama beads very much, because they are so easy and with them you can make lovely and colorful jewelry. Bow motif is also one of my favorites.
I think no instructions are needed to make this key ring, just a picture is enough to copy the model. You'll need Hama beads, pegboard and iron. Use ironing paper while ironing the finished piece. I made the hole with a needle and used a recycled key ring from an old key chain. I think the ribbon goes very well with my pink bagpack!
Repussani on keskeneräinen ikuisuushuivi, patenttineuleinen koetilkku, neljä kerää villasekoitelankaa, kolme kerää puuvillalankaa, virkkuukoukku ja kaksi pyöröpuikkoa. Ideoiden kirjaamista varten muistikirja, kahdeksan pussia Kool-Aidia, paljon suunnitelmia ja lupaus villapaidasta. Matkan varrelle osuu Novitan tehtaanmyymälä, autossa kirjoitan ostoslistan.
Ensimmäinen vieraspostaus täällä huomenna, muut sitä mukaa kun niitä postilaatikkooni putoilee. Vielä voi osallistua, jos jäi kaihertamaan, laita siinä tapauksessa sähköpostia. Minuakin näette kyllä, vaikka virallisesti nyt vähän aikaa lomalla olenkin.
PS. Keskiviikkoiltaan asti aikaa osallistua arvontaan!
--- --- ---
In my backbag there's an unfinished scarf, four balls of woolen yarn, three patterns of cotton yarn, a crocheting hook and knitting needles. A notebook for sketching ideas, eight bags of Kool-Aid, lots of plans and a promise to knit a sweater. Along the road there's gonna be a big yarn store, I'll write a shopping list in the car.
The first guest post will be published tomorrow, next ones when they appear to my inbox. It's still possible to join if you want to, just email me to get more info. And you'll see me around here too, even though I'm officially on holiday.
PS. You have until Wednesday night to enter thew giveaway!
Tämä myssy valmistui oikeastaan jo alkukesästä, mutta unohtui päättelemättömänä laatikkoon. Joku siinä häiritsi, oli myssy päässä ihan liian pikkutyttömäinen ja makea olo. Johtuen ehkä väritykestä ja nirkkoreunasta. Tänään sitten päätin, ettei karkkitangolta näyttämisessä ole mitään pahaa, sillä tarvitsen kesämyssyn ja heti. Ja oikeastaan tykkäsinkin tästä. Pohdiskelen kyllä edelleen kehittäväni tuohon jonkun tummasävyisen koristeen saadakseni makeuden vähän laimenemaan.
Valkoinen on Novitan Tenneseetä, punainen Drops Muskatia. Ja kyllä, tämä on nimenomaan se punavalkoinen projekti, jonka kanssa silloin joskus tuskailin, kun piti päästä aloittamaan heti mutta oikeanväristä lankaa ei löytynyt. Spiraalin virkkaamiseen käytin ohjeena tätä, vaikka sovelsinkin jonkin verran käyttäessäni neljää lankaa kolmen sijasta. (Toimii muuten myös kahdella.) Samalla opin tekemään tuon säädettävän aloitussilmukan. Nirkkoreuna syntyi lähinnä siksi, että muuten reunasta olisi tullut kovin epätasainen, koska neljä lankaa on pääteltävä kaikki eri puolille myssyä. Jollain ne sitten piti piilottaa.
--- --- ---
I finished this beanie in the beginning of the summer already, but forget it for a while. Somehow I didn't feel comfy in it, in my opinion I looked too girly and sweet. Probably because of the colours and the trimming. Today I decided it's all right to look like a candy cane, cause I needed a summer beanie immediately. And I kinda liked using it. But I'm still planning a dark and edgy brooch to decorate it, so the beanie wouldn't look so sweet.
This is the red-and-white - project I struggled with when I wanted to start immediately but didn't find a yarn of the right kind. I used these instructions to crochet the spiral, even though I adapted it a bit because of using four yarns instead of three. (It's also possible to do it with two.) I also learnt to do the adjustable ring. I made the trimming mostly to make the edge look more regular.
Yksi elämäni suurimmista väritragedioista on, että keltainen ei sovi minulle. Siis vaatteissa. Asusteissa sitä onneksi voin käyttää näyttämältä vihreänaamaiselta, joten aina aika-ajoin valmistan kirkkaita asusteita tästä väristä joka kuuluu lemppareihini.
Rannekorussa on neljä isoa keltaista nappia, korvakoruissa yksi kummassakin. Rannekorun toisessa päässä on nauhasta solmittu lenkki, josta voi työntää läpi viimeisen punaisen helmen ja näin sulkea korun. Musta nauha on puuvillanyöriä, joten se ei jousta. Kokeilin kyllä ensin kuminauhaa, mutta jotenkin se ei vain toiminut.
Kuva kolme sisältää varoituksen: jos nukahtaa askartelevan kissan viereen, saattaa tietämättään päätyä korvakorutelineeksi.
--- --- ---
One of the biggest colour-related tragedies in my life is that yellow doesn't suit me. I can't use yellow clothes without looking greenish with my face, but yellow accessories are OK. Luckily, cause it is one of my favourite colours.
There is four big buttons in the bracelet, and one in each earring. There is a loop made of the string in the other end of the bracelet, so it's possible to close it with putting that last red bead through the loop. The black string is cotton, so it doesn't stretch. I tried a stretchy elastic band at first, but somehow it didn't work.
The third picture includes a warning: if you fall asleep next to the crafting kitten, you may end up as a earring rack without knowing it.
Jihuu, 50 seuraajaa! Arvonnan aika siis. Tällä kertaa päätin tehdä jotain vähän erilaista.
Tämä on yllätyspaketti. Sen päällä voisi lukea sinun nimesi. Jos haluat moisen skenaarion toteutuvan, osallistu arvontaan jättämällä kommentti tähän tekstiin. Paketti sisältää kolme eri korua, kaikki itse tekemiäni. Osan olet voinut nähdä täällä, tai sitten et. Erityisen hyvin sisältö sopii humoristiselle askartelijalle, mutta kelpaisi se varmasti muillekin. Mitään muuta en aio paljastaa. Ota riski ja rakastu yllätypakettiin, jos haluat tietää lisää.
Kuka tahansa voi osallistua, kunhan seuraa blogia (tavalla tai toisella).
Mistä tahansa voi osallistua, posti kuljettaa paketin luoksesi.
Jätä tähän tekstiin kommentti, jossa kerrot, millaisista yllätyksistä pidät.
Jos sinulla ei ole omaa blogia, lisää kommenttiin sähköpostiosoitteesi siltä varalta, että satut olemaan voittaja ja minun täytyy ilmoittaa sinulle ilosanoma.
Toisen arpalipun voi ansaita bloggaamalla, tweettaamalla, facebookkaamalla jne. arvonnasta.
Tässä tapauksessa jätä TOINEN ERILLINEN kommentti samaan postaukseen.
Aikaa osallistua on keskiviikon 14.7. loppuun asti.
Voittaja valitaan satunnaisotannalla ja julkaistaan blogissa torstaina 15.7.
Paketin sisältö paljastetaan blogissa sitten, kunhan se on ehtinyt voittajalle asti yllätyksenä.
Onnea arvontaan!
PS. Vielä on tilaa vieraille! Älä siis enää epäröi vaan tule mukaan.
PPS. Seuraavaksi luvassa sellainen ihan oikea käsityöpostaus.
--- --- ---
Yay, 50 followers! Time for another giveaway. This time I wanted to do something a bit different.
This is a surprise gift. It could have your name on it. If you want this scenario to become true, enter the giveaway by leaving a comment to this post. The gift includes three pieces of jewelry, all made by me. You could have seen some of them here, or then not. The ingredients would be perfect for a crafter with a sense of humour, but I'm sure others would love it too. I won't tell you anything else. If you want to know what's inside, take a risk.
Anyone can join, as long as you are a follower of this blog (in a way or another).
You can be anywhere, I will ship internationally if needed.
If you don't have a blog on your own, leave your e-mail as well so I can contact you if needed.
Enter by leaving a comment to this post and tell me, what kind of surprises do you like.
You can get another entry by blogging, tweeting, facebooking etc. about the giveaway.
In that case, leave ANOTHER, SEPARATE comment to take advantage of this.
You will have time to enter until the end of Wednesday 14th June.
The winner will be picked randomly and announced here in the blog on Thursday 15th June
And the ingredients of the gift will be shown here as soon as the receiver has got his/her surprise. Good luck for everyone!
PS. There's still space for some guest bloggers, so don't you hesitate to join!
Kiinnostuin tästä pipo-ohjeesta nähtyäni sen mukaan tehtyjä myssyjä blogeissa. Vastaavan ovat toteuttaneet ainakin Norsis ja Ilona. Ohje kuitenkin osoittautui hankalammaksi kuin odotin. Ainakin minulle. Periaatteessa kaikki on ihan yksinkertaista, mutta käytännössä olen purkanut ja aloittanut alusta nyt ainakin viisi kertaa. Kierrokseni kiemurtelivat hassusti, lisäsin tai vähensin väärissä kohdissa tai muuten vain mokailin. Sitä paitsi lopputulos näytti paljon enemmän verkolta kuin pitsiltä, johtuen ehkä eri langan käytöstä. En siis ollut tyytyväinen. Halusin kuitenkin kokeilla vastaavaa pitsikuviota johonkin, joten neiti kärsimätön otti käyttöön paksumman langan ja isot puikot.
.JPG)
