Eläimellisiä tervehdyksiä

Kahdella lyhyellä äännähdyksellä voi kertoa paljon, sillä äänensävyllä, rytmillä ja voimakkuudella on merkitystä. Kun huomasin kahdenkeskisen kommunikaatiomme rakentuvan lähinnä kahden sanan muodostamalle sokkelille, päätin ikuistaa ne rintakoruiksi. Nyt ei tarvitse puhua enää ollenkaan, rintapielen osoittelu riittää. Silloin rytmin ja voimakkuuden vaihtelu tosin muuttuu vaikeammaksi, mutta...


Materiaalina siskon lahjoittamat Alfapet-kirjaimet, joiden ulkoasusta ja fiiliksestä pidän paljon. Olisin tahtonut rakentaa paljon pidempiäkin viestikoruja, mutta ikävä kyllä taannoinen 28 kirjaimen pituisesta sanasta askarreltu kaulakoru verotti liikaa varastoja. Nyt vilkuilen sillä silmällä meidän omaa peliä, ja pohdin, huomaako kukaan, jos muutama kirjain mystisesti katoaa. Miksi näitä ei muuten myydä yksittäin? Silloin jokainen voisi korvata hävikkinsä ostamatta kokonaan uutta peliä. Toinen sellainen asia, jota ehdottomasti pitäisi myydä irtokarkkien tapaan ovat legopalikat. Miksi pitää ostaa sata palikkaa, jos tahtoo tehdä vain yhden parin korvakoruja?


Kirjaimet on liimattu kuminauhapaketin tukipahvista leikatuille suikaleille. Takana askartelukaupan rintakorupohja, sekin liimaamalla kiinnitetty.

Mjau ja näkemiin!