Ajattelin lyhytsanaisesti mutta runsaskuvaisesti esitellä viimeaikaiset materiaalilöytöni. Kaikkien tulevasta käytöstä ei vielä ole varmuutta, mutta yleensä olen aina ennen pitkää keksinyt jotakin. Näiden lisäksi varasto on karttunut korviskoukuilla ja korulukoilla, kun niitä kerrankin oli askatelukaupassa tarjolla. Ilmeisesti kysyntä on suurta, mutta tilauksen koko pieni, sillä telineessä riippuu useimmiten tyhjää.
Tiistaina kävin Kirppiscenter Manhattanilla, josta mukaan tarttui viitisen marmorikuulaa, pussillinen puuhelmiä ja 24 arpakuutiota (mikä hassu sana...). Aloin heti kaipailla lapsuudenaikaista marmorikuulakokoelmaani, tiedän että se on jossakin vielä tallella. Mulla oli erikokoisia, erivärisiä ja erilaisilla pinnoilla. Vanhoina hyvinä aikoina niitä kun vielä sai ostaa "irtomyynnistä", eikä pelkästään jättisäkeissä, jossa kaikki kuulat ovat samanlaisia.
Puuhelmet maksoivat vain vähän, ja olivat ihanan värisiä. Tekisi mieli tehdä niistä epäsymmetrinen syksykaulakoru, mutta ikävä kyllä niitä ei ole tarpeeksi. En ole vielä keksinyt, mihin ja millä tavalla yhdistäisin nämä, jotta saisin lasillisen venymään kaulakoruksi asti.
Nopista olen aikaisemmin tehyt vain korvakoruja, mutta nyt yritän keksiä jotain uutta (ihan jo siksi, että omistan ainakin kolmet noppakorvikset). Iloitsin huomatessani, että osa noista oli puisia. Niiden porailu on paljon helpompaa, mutta löytäminen sikamaisen hankalaa.
BR-leluissa oli tänään muovieläinale! Poistuin kahta kaurista, yhtä kettua ja yhtä juonin näköistä oravaa rikkaampana. Suuressa laarissa oli vaikka mitä vaihtoehtoja, ja vietin tosi kauan sitä tonkien. Tahtoisin perustaa muovieläintarhan, mutta koska koriste-esineet keräävät tuhottomasti pölyä, eivätkä tottumisen jälkeen enää suuremmin hätkäytä, olen päättänyt tyytyä muovieläinkoruihin. Onneksi on sentään muovieläinlaatikko, jossa korumateriaalit asustavat ja muodostavat ainakin pienen farmin.
Lisää elukoita löytyi muutama viikko sitten Hietsun kirppikseltä Helsingistä. Isoon teekupilliseen mahtuu mm. monta erilaista dinoa, kirkkaanvihreä kroko, joku sininen tunnistamattomaksi jäänyt möykky, porsas, kaksi kissaa, norsu sekä Chicken ja Duck.
Samalla kirpputorireissulla löysin ison, kauniin ja painavan kolikon. En vielä tiedä, mitä ihmettä sillä teen, mutta se tuntuu kivalta kädessä, ja siinä on kuva hevosraitiovaunusta. Pelkkiä plussia siis. Jonkun myyjän romukopasta kalastelin kourallisen avaimia. Ne eivät ole sitä hienointa antiikkimallia, mutta vanhat Audin avaimet ja muut menopelien starttauskappaleet olivat niin sympaattisia, että tahdoin viedä ne kotiin. Pidän ruosteläikistä, siksikin varmaan ihastuin näihin.
Taisin nyt sittenkin käyttää myös monta sanaa. Bloggaamisen myötä olen huomannut kärsiväni tiivistämisongelmasta, ja pystyväni jaarittelemaan pienistä yksityiskohdista ylipitkillä lauseilla. Yritän kuitenkin tasapainottaa sitä käyttämällä myös suuria kuvia.
Vähänkö noista kanasta ja ankasta sais hienot Frendien inspiroimat korvakorut! Tai kaulakorun. Ne on vielä niin kamalan söpöjäkin.
ReplyDeleteNiin ja sun pitää nyt tosissaan tulla käymään, niin näytän sulle, miten oon tehny ne marmorikuulahopealankaviritykset.
Ja on kyllä muutenkin tosi ihania juttuja sulla. Tyttö sä inspiroit mua ihan kamalasti! :)
ReplyDeleteJoo! Tahdon oppia sen rautalankajutun, se oli nerokas keksintö. Olit ratkaisuut hienosti ongelman, jota olen pohtinut kauan.
ReplyDeleteOn hienoa olla inspiroiva, mutta sitä tapahtuu tässä suhteessa toiseenkin suuntaan. Säkin teet hienoja juttuja, ja koska ne on erilaisia kuin mun, saan niistä lisää ideoita. Täydennetään siis toisiamme :)
Täydentävät suhteet <3
ReplyDeleteVois kehitellä kyllä myös uusia ideoita niihin kuuliin, mutta tykkään tosta mun tänhetkisestäkin metodista tosi paljon.
Sininen möykky näyttäis olevan pokemonista Woowuffet,näin minua asiasta valaistiin omien poikien toimesta :)
ReplyDeleteLuotan siis asiantuntijoihin :D
ReplyDeleteKiitä heitä valaisusta!