Vihdoinkin! Viikon työn alla ollut ikuisuusmonsteri on nyt saatu valmiiksi! Neuloin ja neuloin, eikä se tuntunut etenevän mihinkään. Viimeiseen tassuun meni monta päivää kun olin yksinkertaisesti niin kyllästynyt, etten pystynyt neulomaan enää yhtään. En suoraan sanottuna tajunnut, että monsterista tulisi näin isokokoinen. Aloitin sen viikko sitten, kun lauantai-iltana tunsin itseni kumman surumieliseksi. Ajattelin, että jonkin kirkkaanvärisen neulominen voisi piristää, ja nämä heräteostetut kerät päätyivät työn alle, koska en ole niille mitään muutakaan kohdetta keksinyt.
No, tämän neulominen ei piristänyt, johtuen nimenomaan langasta. Novitan Tico tico on älyttömän ohutta, kovaa ja pölyävää. Neuloessa tuntuikin siltä, kuin olisi jatkuva flunssa. Nenä ja silmät kutisivat ja koko ajan aivastutti. Pikku hiljaa siihen tottui, mutta neulominen ei kyllä muuttunut mukavaksi missään vaiheessa. Minulla on vielä puolitoista kerää jäljellä, mutten kyllä tahdo tehdä niistä enää mitään. Mikä on harmi, sillä löysin Ravelrystä aivan ihania raitasukkia (1, 2, 3). Mutta ehkä saan jonkun ylipuhuttua neulomaan minulle sellaiset langasta huolimatta? (Kyllä äiti, tarkoitan sinua...)
Loppujen lopuksi pidän monsteristani. Vaikka sen jalat ovatkin eri kokoiset ja kädet eripituiset. Ja pari reikää piti parsia, koska en ihan ymmärtänyt ohjetta ja jouduin soveltamaan omiani. Mutta ehkä juuri siksi monsteri on niin hieno. Outo ja hassu, vähän niin kuin minäkin. Tulen iloiseksi sen katselusta. Vaivannäkö siis todellakin kannatti.
PS. Sen nimi on Jesperi.
--- --- ---
Finally! The monster I've been knitting for a week is ready now. I knitted and knitted but it still didn't seem to get bigger. Making the last arm took few days cause I was so bored I just couldn't knit anymore. Frankly, I didn't realized it would be this big. I started knitting it a week ago when I somehow felt very sad on the Saturday eve. I thought knitting something bright might make me feel better. I've impulse bought this yarn last spring, but haven't used it cause I didn't know what to knit. So why not a monster?
Well, knitting this didn't make me feel better, because of the yarn. The yarn (Novita Tico tico) was thin, dusty and firm. When knitting I was sniffing and sneezing all the time, like I had a flu or something. It became easier during the progress, but knitting wasn't really pleasing at any point. I still have 1.5 balls of the yarn, but I don't wanna knit anything of them anymore. Which is a shame, cause I found lovely striped socks from Ravelry (1, 2, 3). But perhaps I can persuade someone else knit me a pair, despite the yarn? (Yes mom, I was thinking about you...)
In the end I like my monster. Even though its legs and arms are mismatching and I had to patch up a few holes because I didn't understand the pattern exactly and therefore adapted a bit. But that may be why it's so lovely. It's weird and silly, just like me. Looking at it makes me happy. So it was worth the trouble, indeed.
PS. It's called Jesperi.
Okei, kokeillaan... :) Hameesi on kyllä aivan ihanaa kangasta, kuin maalaus! Onko se taas kirppislöytö? Terveiset Jesperille, kai sille tulee kaveriksi Kasper ja Joonatankin sekä pikkuleipiä toivoo Mude
ReplyDeleteHänhän on aivan hurmaava! <3
ReplyDeleteMude:
ReplyDeleteLuulisin, että Kasper ja Joonatankin ilmestyvät pikkuhiljaa kuvioihin, mutta miten ihmeessä pikkuleivät liittyvät asiaan? Onko mun nyt pakko lukea se kirja uudelleen että muistan kaikki mahtavat yksityiskohdat? Ja heti alkoi soida se laulu päässä...
Hame on kirppislöytö, ja kieltämättä oikein hieno. Aitoa teryleeniä, mutta osoittautunut käytössä varsin mukavaksi ja kestävän oloiseksi. Ja joku toinenkin taisi jo arvioida, että "kankaan on varmasti joku taiteilija suunnitellut".
Nelly:
Ihanaa, että joku muukin näkee saman kuin minä <3
Nyt mä tiedän mitä teen omille Tico-langoilleni! On muuten saman väristäkin.. Jesper on hieno!
ReplyDeleteJesper on ehta syysmonsteri.
ReplyDeleteVoi mikä ihana monsteri! =)
ReplyDelete