Thursday, 31 December 2009

Vuosi päättyy valoon

1.

2.

3.

Inspiraatio syntyi vanhempien luona käydessä, kun sähkökynttelikön vierestä löytyi kaksi irtolamppua. Olen kerran nähnyt jossain sellaisista, tosin pienemmistä, tehdyt korvakorut, ja himoinnut sellaisia siitä asti. Kysyin, saanko lamput. Isä vastasi, että "et, ne toimivat vielä. Komerossa on kyllä pussillinen sellaisia, jotka eivät toimi. Otatko ne? Säästin siltä varalta, jos joku keksii niille jotain käyttöä."

Kaulakorun (1.) nauhaosa syntyi pujottamalla puuvillanyöriin mustia puuhelmiä ja värittömiä lasihelmiä vuorotellen. Sitä ennen väsäsin jo lamppuriipuksen (2.), jossa on yksi lamppu ja jämät Lontoossa ostetusta laukkukorusta. Sen muut osat ovat jo aiemmin muuttuneet korvakoruiksi, vain perhoset jäivät jäljelle. Ajattelin yöperhosia kiinnittäessäni ne killumaan lampun korkeudelle, mutta en kyllä tiedä, ovatko ihan oikeaoppisen näköisiä siihen rooliin. Toisaalta, eihän lampussakaan pala oikeasti valo. Siis, hiiteen oikeellisuus.

Luulen, että etsin kaulakorulle uuden kodin. Se ei ole ihan minun tyyliseni, ja jäisi luultavasti runsaudenpulassa käyttämättä. Korvakorut sen sijaan (3.) on jo toissapäivänä vihitty käyttöön. Ne ovat ihanat: kauniit ja vähän hölmöt. Toteutettu poraamalla lampun kantaan (se oli ainoa kohta, josta poranterä meni läpi) pienet reiät ja kiinnittämällä niihin silmuruuvit.

Näihin valoihin, näihin tunnelmiin. Valoisaa uutta vuotta!

--- --- ---

Light at the End of the Year

I found my inspiration from the window sill of my parents': two small light bulbs originally meant to a Christmas candelabra. Luckily my dad had saved the old ones that didn't work anymore, in case somebody would find out how to reuse them. Well, I did. I once saw a pair of earrings made out of old light bulbs and have been wanting a pair since.

The necklace (1.) has a chain made out of black wooden beads and smaller, clear glass beads.The pendant (2.) has one light bulb and two butterflies in a chain. They are remains of a bag charm I bought from London and used earlier to made a pair of earrings. When placing them on the same level with the light bulb I was thinking moths, but I'm not sure if these butterflies look like them at all. On the other hand, there is no light at the bulb, and no one will care about it either.

I think I'll try to find a new home for the necklace, as it isn't exactly my style. But I'm definitely going to keep the earrings (3.), have used them already. They are perfect: beautiful and a bit silly. Just my kind of accessories.

With these pics I want to wish you all nice and bright New Year!

Wednesday, 30 December 2009

Yksinkertaista vihreää

kuva 1/ pic 1


kuva 2 / pic 2



Kun ei ole pitkään aikaan päivittänyt, kynnys kasvaa äkkiä suuremmaksi. Tuntuu, että pitäisi esitellä jotain hienoa, että kehtaa suunsa avata. No, tämä ei ole hienoa, eikä edes luovaa. Teitä on varoitettu. Mutta luvataan nyt samalla, että jotain omasta mielestäni erikoisempaa ilmestyy huomenna. Tänään ei ollut aikaa kuvata sinä pienenä valoisana kaistaleena, joka aamun ja illan väliin jäi.

Kaulakoru (kuva 1) on tehty pikkuveljelleni. Hän ei tosin tiedä sitä vielä, sillä se on vasta kirjekuoressa matkalla kohti oikeaa osoitetta. Veli sai nimittäin joululahjaksi kitaran, ja siitä syystä minä jouduin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni ostamaan plektran. Se oli yllättävän hankalaa sillä vaihtoehtoja oli ihan liikaa. Ja koska värikkäät muovinpalat kiehtovat aina, piti tietenkin ostaa muutama myös korutarkoituksiin. Luomisprosessin jatkumista odottelevat vielä kaksi punaista ja kaksi läpinäkyvää lärpäkettä. Niistä tulee ehkä jonain päivänä korvakorut, tai sitten jotain ihan muuta.

Pillikorvakoruista (kuva 2) olin haaveillut pidemmän aikaa. Kirkkaanvihreät pillit on ostettu Lontoon Camdenista ja muutettu korvakoruiksi vaihtamalla avainrenkaan tilalle korvakorukoukku. Koruntekoa helpoimmillaan. Seuraavaksi suuntaan energiani tuunaukseen ja vaihdan alennusvillatakkiini iloisemmat napit.


Simple and Green

From now on it will be possible to read this blog in English as well. This is one of my New year resolutions and probably the easiest one to keep. So if you are a new reader and wonder what happens here: this is a craft blog. It includes all kind of crafty projects and haberdashery things seasoned with my long not-alwas-so-related explanations. Mostly jewelry and other accessories, but other things as well. Welcome to read this, and please leave comments whenever you feel like it. I don't believe I'm gonna translate the old texts into English soon, so if you are interested in something you see among my earlier posts and can't read the text, just email me and I'm gonna tell you more.


So, the green necklace (pic 1) is made of a plectrum I bought when I went to a music store to buy some for my brother. He got a guitar for Christmas, and when he grows up he's gonna be a super star guitarist with the coolest band in the world. Well, everything after the comma is creation of my imagination, but anyway, i wish all the best for him and his guitar. Cause plectrums were so nice and colorful, I bought some for jewelry purposes as well. I already sent this one for my brother, so he had one plectrum he can't loose that easily.


Green earrings (pic 2) are made of plastic whistles bought from Camden market in London. I just replaced the key rings with hooks, and tsadam, that was it. Simple. Quick. And green.

Wednesday, 23 December 2009

Päivitys

Ulkomaankomennus on nyt ohi. Muun muassa kolme kiloa askartelutarvikkeita, kuusisataa nappia ja kilon verran simpukankuoria matkalaukussani palasin kotiin. Koska puoliksi puretut laukut aiheuttivat aikamoisen sotkun, en ole vielä päässyt askartelun alkuun. Se kuitenkin siintää lähitulevaisuudessa, kunhan saan raivattua polun työpöydän luo ja järjestettyä siihen vähän työtilaakin. Poikaystäväni kutsuu nurkkaa kissan valtakunnaksi ja ilmeisesti sen kaoottisuus aiheuttaa hänelle harmaantumisoireita. (Minun mielestäni se ei siis ole yhtään kaoottinen, kaikella on tarkka järjestys). Varsinkin silloin, kun valtakunta hautoo laajentumissuunnitelmia ja levittelee helmiä, nappeja ja metalliosia pitkin olohuonetta. Minkäs sille mahtaa, että olen enemmän sohva- kuin pinnatuoli-ihmisiä. Olin kolme kuukautta poissa ja sinä aikana sain ainakin kolme kiukkuista puhelua koska "mä astuin just helmen päälle paikassa, jossa helmen ei olisi kuulunut olla." Ja minä sentään siivosin huoneen, nurkkaa myöten, ennen kun lähdin.

Tavoitteeni on saada tämä blogi vähintään yhtä aktiiviseksi kuin ennen Lontooseen lähtöä. Lisäksi olen kaavaillut homman muuttamista kaksikieliseksi. Jokaisen tekstin perään ilmestyy tästä lähtien vähintään englanninkielinen tiivistelmä, mutta useimmiten toivottavasti kattavampikin käännös. (Paitsi ei tämän, vielä olen joululomalla.) Kannustusta ja innostavia kommentteja otetaan jatkossakin vastaan, kiitos tähänastisesta tuesta! Myös sanan levittäminen on sallittua, uusi vuosi saisi mielellään sisältää myös uusia lukijoita.

Siihen asti, rauhallista ja miellyttävää joulua. Menen nyt syömään joulutorttuja joulukoristellun kynttelikköni (kuvissa) valossa. Kokonaisuus on toteutettu kietomalla metallisen kirppiskynttelikön ympärille värikkäitä helminauhoja, joista osa löytyi materiaalivarastosta ja osa omasta käyttökorunaulakosta. Kaiken kruunaa aiemmin esitelty violetti rusetti. Lähes taideteoksen tasoisen lopputuloksen nimi on Hyvästi hillitty harmonia ja se haistattaa pitkät perinteisille jouluväreille ja -koristeille. Ja siinä sivussa vähän kaikelle muullekin. Kissanhoitajan sanoin: "se on niin kamala että se on jo hieno".

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails